KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sotamies Švejk ristiretkellä

Pirjo Hämäläinen
26.5.2013 15.20
Fediverse-instanssi:

Bertankadun klinikka Hannoverissa turmeli kesällä 1970 nuoren kukkeuteni. Kova tiskivesi vei käsistäni nahat ja rasvaiset vanukkaat saivat otsani märkimään. Potilaat viimeistelivät katastrofin suklaalla, joskin isoimmat levyt menivät aina pulskalle Sisar Ursulalle, Schwester ”Ööselille”, kuten nimi ällistyttävästi äännettiin.

Saksalaisen käytännön mukaan vierastyöläisellä ei ollut oikeutta vapaapäiviin eikä päivärahaa kummempaan palkkaan. Täysihoito tuli sentään talon puolesta, joten ahmin palasokeria myöten kaiken, mikä muistutti vähänkin ruokaa.

Ennen kotiin lähtöä kävin Hannoverin lounaispuolella Hamelnissa. Kaupungin putiikeissa oli monenlaisia matkamuistoja, mutta ihastuin oikopäätä taikinasta pyöritettyihin koristerottiin, joilla oli pistävät pippurisilmät.

Tervolta puuttuvat kokonaan aidot tunteet: kauhu, pelko, epätoivo, myös häpeä.

Palkkaa ei tarvinnut enää muonana ulosmitata, mutta vanhasta tottumuksesta kaivoin retkeilymajassa rottani esiin ja aloin jyrsiä hampaat kirskuen sen kivikovaa takalistoa.

Hameln tunnetaan nimenomaan rotista, sillä vuonna 1284 salamyhkäinen muukalainen houkutteli soitollaan siimahännät ulos kaupungista, hukutti ne Weseriin ja pelasti porvareiden kallisarvoiset varastot.

Jo noina ylimuistoisina aikoina saksalaiset olivat päättäneet, ettei vierastyöläinen tarvitse palkkaa. Pillipiipari vaati korvausta, mutta hänelle naurettiin päin naamaa. Piipityksestä? No, huh huh.

Kun porvarit olivat Johanneksen ja Paavalin päivänä kirkossa, pillipiipari ilmestyi uudelleen Hamelniin ja johdatti kaupungin 130 lasta vuoren uumeniin. Vasta vuosien perästä kaksi heistä palasi, mutta poika oli sokea eikä ollut nähnyt mitään ja tyttö oli mykkä eikä voinut mitään kertoa.

Tarina Hamelnin pillipiiparista on muunnelma lasten ristiretkestä, joka on puolestaan sukua Pyhän Ursulan legendalle. Sadistisen legendan mukaan 11 000 hurskasta neitsyttä tepsutti Kölniin kuollakseen pakanoiden ahnaissa kourissa.

Lasten ristiretken sijasta olisi oikeampaa puhua ristiretkistä, sillä vuonna 1212 paimenpoika Nikolaus Reininmaalta ja paimenpoika Stephen Loirenlaaksosta saivat saman idean. He kokoaisivat liudan ikätovereitaan ja vapauttaisivat Jerusalemin.

Nikolaus marssi 7 000 lapsen kanssa Genovaan ja Stephen 30 000 lapsen kanssa Marseilleen. Molemmat uskoivat Välimeren aukeavan niin, että retkikunta pääsisi astelemaan kuivin jaloin Palestiinaan, mutta aallot eivät suostuneet väistymään.

Paavin tapaaminen riitti Nikolaukselle ja hänen Jerusalem-projektinsa lopahti alkuunsa. Toimeliaampi Stephen järjesti lapsille laivakuljetuksen, mutta salakavalat kapteenit suuntasivat keulat päin Egyptiä ja myivät koko seurueen orjiksi.

Saksaan ja Ranskaan jäi valtava määrä vanhempia, jotka ihmettelivät, mihin heidän lapsensa ovat joutuneet. Nikolaus ja Stephen olivat esikuvina pillipiiparille ja viimeistään Egypti oli se vuori, jonka uumenista lapset eivät tulleet enää takaisin.

Ristiretket pyörivät mielessäni, sillä olen lukenut rinnan kahta kirjaa, virolaisen Tiit Aleksejevin Pyhiinvaellusta (Sammakko 2013) ja Jari Tervon Laylaa (WSOY:n pokkari 2012), jonka nappasin marketin alennuslaarista.

On hiukan noloa madella näin jälkijunassa, mutta jotkut jäävät aina asemalle, ja tässä tapauksessa asemaravintolassa olisi voinut vielä muutaman teen siemaista.

Tilasin sunnuntaina kotiin pizzan ja sitä odotellessa tajusin, että pöydällä lojuva Layla pitää oitis piilottaa. Pizzerian omistaja tiedetään iranilaiseksi kommunistiksi, mutta ehkä hän ja kaikki hänen pizzalähettinsä ovatkin Iranin kurdeja, joita kirja syvästi loukkaa.

Haltioituneiden arvostelujen mukaan Tervo julistaa ihmisyyden ilosanomaa, mutta minusta kirja on harvinaisen kökkö tekele. Istanbulia kuvataan Berlitzin matkaoppaan pohjalta ja helsinkiläisen huorauksen tyylilaji on Tuurista tai muusta tositeeveen rimanalitusohjelmasta.

Tervolta puuttuvat kokonaan aidot tunteet: kauhu, pelko, epätoivo, myös häpeä. Heti alussa isä ja veli yrittävät murhata äidin kannustushuutojen raikuessa Laylan, joten tyttörukan luulisi vapisevan täydessä šokissa.

Layla istuu kuitenkin istanbulilaisessa ravintolassa ja kyselee kiinnostuneena, kun tätä tarkoitusta varten luotu sivuhenkilö luettelee (Berlitzistä) Topkapin palatsialueen nähtävyyksiä.

Pahinta on kurdiviha, joka lukijaan väistämättä tarttuu. Tällaiselle verenhimoiselle kansalleko olisi annettava oma valtio? Lapset hakataan lapiolla hautoihinsa, syyttömät turkkilaiset hirtetään lähimpään kastanjapuuhun ja puoli Istanbulia tärskäytetään hirveässä terrori-iskussa taivaan tuuliin.

Jerusalemia hallitsivat 600-luvulta lähtien muslimit, mutta kristittyjen pyhiinvaelluksia he eivät häirinneet. Alueen tasapaino alkoi kuitenkin järkkyä, kun Keski-Aasiasta lähteneet turkinsukuiset seldžukit etenivät Jerusalemiin ja aina Bysantin porteille saakka.

Tilannetta käytti hyväkseen Urbanus II Autuas. Paavi lupaili maitoa, hunajaa ja pyhää sotaa, jolla Jerusalem, Herran istuin, pelastettaisiin Saatanan vallasta. Samanlaiseen retoriikkaan luottivat Suur-Suomea isoavat papit ja Irakin öljyä janoava George W. Bush.

Ylätasolta nähtynä Jerusalemin ensimmäinen ristiretki (1095—99) oli häikäilemätön interventio, mutta Tiit Aleksejevin kuvaamalla ruohonjuuritasolla motiivit olivat hämärät.

Muslimeja ei pakanoiden yleisestä massasta erotettu ja vaarallisimpina vihollisina pidettiin kotipuolesta tuttuja juutalaisia. Jerusalemia luultiin Ilmestyskirjan kristallivirtojen kaupungiksi ja maallista manööveriä apokalyptiseksi taisteluksi.

Taitava Aleksejev juoksuttaa kirjansa juonta ihmeen sulavasti eteenpäin. Jokainen sana on tarkasti kohdallaan ja rytmi vetää kuin Sinuhe Egyptiläisessä tai Saarnaajan kirjassa konsanaan.

Vanhahtavasta kerronnasta huolimatta Pyhiinvaellus on hilpeä veijariromaani, jonka päähenkilö Dieter muistuttaa kunnon sotamies Švejkiä. ”Suuri aika vaatii suuria ihmisiä”, Aleksejev voisi Jaroslav Hašekin lailla kieli poskessa aloittaa.

Kolme romaania julkaissut Aleksejev on toiminut diplomaattina Pariisissa ja Brysselissä, mikä ei ollut ainakaan este, kun hänelle myönnettiin Pyhiinvaelluksesta Euroopan unionin kirjallisuuspalkinto.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset