Kokoaikaisten osuus junnaa paikoillaan
Työnantajapuoli haluaa Suomeen Saksan mallia kertomatta tarkkaan, mitä sieltä haetaan. Saksalaiset huomauttavat, että kokonaisuudesta on vaikea irrottaa yhtä palaa ja että joustoja tehdään molemmin puolin yhdessä sopien.
Useana vuonna tehdyt palkkajäädytykset sekä työajan ja palkkojen leikkuut ovat ainakin metalliteollisuudessa ohi.
Saksan ammattiliittojen keskusjärjestön DGB:n työmarkkina-asiantuntija Johannes Jakob kertoo, miksi palkkajoustoihin aikoinaan suostuttiin.
– Palkkajoustojen vastapainona meillä on käytössä työaikapankit. Säästösopimukset tehdään lisäksi määrävuosiksi työpaikalla yhdessä sopien. Työnantajan pitää noudattaa sopimusta tai siitä seuraa yhdessä sovitut sanktiot.
Paikallisella sopimisella on pitkä historia. Pääluottamusmiehen lisäksi työnantaja neuvottelee yritysneuvoston kanssa työoloista ja työajoista.
Palkkaerot ovat kasvaneet rajusti
Työttömyyslukuja ovat pudottaneet ennen muuta sosiaalipuolen Hartz-lait eli työttömyysturvan rajaaminen vuoteen, töiden vastaanottopakko työttömille, euron ja viiden euron tuntityöt vaikeasti työllistettäville, ”itsensä työllistäjät” ja eläkeiän asteittainen nosto.
– Työttömyys on pudonnut, mutta vienti ei vedä yhtään aiempaa enempää, Jakob sanoo.
Kokoaikatyössä olevien osuus ei ole noussut. Työllisyysihme perustuu ennen muuta erittäin matalapalkkaisiin palvelusektorin töihin, joista valtaosa on osa-aikaisia.
– Palkkasumma ei ole kasvanut lainkaan. Kaksi eniten ansaitsevaa kymmenystä ansaitsee moninkertaisesti alimpaan kymmenykseen nähden. Kolmen alimman kymmenyksen ansiot ovat pudonneet merkittävästi, Jakob huomauttaa.
Ylimmän kymmenyksen palkat ovat nousseet 5,1 prosenttia, kun taas kahden alimman kymmenyksen ansiot ovat pudonneet 19-23 prosenttia.
Tuloerojen kasvu on nopeaa ja tutkijat ennakoivat, että se poikii levottomuuksia, jollei mitään tehdä.
Järjestäytyminen heikkoa, työnantajat villejä
Saksan palvelualojen ammattiliitto Ver.di on saanut tuta Hartz-lakien vaikutuksen.
– Alun perin ideana oli saada vaikeasti työllistettävät töihin pienemmällä palkalla, mutta työnantajat ovat ryhtyneet käyttämään heitä vakituisten sijasta, Ver.di:n tutkija Martin Beckman kertoo.
Kymmenessä vuodessa Ver.di:n jäsenmäärä on pudonnut 3,4 miljoonasta kahteen miljoonaan. Samanaikaisesti yhä useampi työnantaja jättää työnantajaliiton välttääkseen työehtosopimuksen velvoitteet.
Saksassa vain 1,5 prosenttia työvoimasta on enää yleissitovien työehtosopimusten piirissä, ja entistä isompi osa erityis- ja yrityskohtaisten sopimusten piirissä. Silti täysien villien työnantajien määrä kasvaa.
lehti 