Näyttelijä ja lohensuojelija Jasper Pääkkönen on kritisoinut mediassa kovin sanoin Kemijoki Oy:tä todeten, että ”Kemijoen sulkeminen ilman toimivaa kalatietä on Suomen suurin ympäristörikos, ja niin kauan kuin kalatietä ei rakenneta rikos on sovittamatta”.
Jasper on oikealla asialla, mutta hän ei tunne Kemijoen rakentamisen historiaa. Jos Kemijoen sulkeminen 1947 ilman toimivaa kalatietä on ympäristörikos, niin rikollinen on Suomen valtio. Toisaalta ”rikoksen ”sovittaminen on juuri nyt ajankohtainen asia, ja yllätys, yllätys, se ei ole edes rahasta kiinni, vaan ainoastaan tahdosta.
Historiaa lyhyesti. Jatkosodan loppuvaiheen tapahtumat etenivät Lapissa nopeasti. Eversti Pennasen Luton miehet oli komennettu Petsamosta Kemiin, ja he taistelivat verisesti Kemissä saksalaisia vastaan 8.10.1944. Majuri Kalle Heiskasen piti vallata eheänä Kemijoen sillat. Tehtävä ei onnistunut. Sodan päätyttyä oli kuitenkin tuhottuun maakuntaan saatava kiireesti rautatieyhteys.
Kalatie neljän voimalaitoksen ohi on jossain vaiheessa tehtävä.
Silloisen VR:n pääjohtajan Erkki Aallon idean pohjalta valtioneuvosto antoi sodanaikaiseen lakiin perustuen luvan sulkea Kemijoki voimalaitospadolla. Pato olisi samalla rautatiesilta. Käytännössä valtio rakensi padon, ja Pohjolan Voima Oy asensi koneet patoon. Voimassa olleen vesilain mukaan patoon piti tehdä kalatie. Toimivia kalateitä oli maailmalla tehty 1850-luvulta alkaen. Nyt kiire teki tehtävänsä. Kemijoen rautatiesilta-voimalaitospadon kalatieratkaisua ei selvitetty asianmukaisesti. Tehtävä annettiin ministeriön virkamiehelle, joka piirsi patoon hissin. Lohi ei oppinut käyttämään hissiä. Lain kirjain täyttyi, mutta tarkoitus ei.
Suomi oli menettänyt sodassa 30 prosenttia sähkön tuotannostaan. Suomi kävi selviytymistaistelua. Sotakorvausten suorittaminen painoi päälle, niinpä Kemijoki päätettiin uhrata ja sulkea valtakunnan tarpeiden takia 1947. Kemijoki-yhtiöllä ei joen sulkemisen kanssa ole mitään tekemistä. Yhtiö perustettiin vasta 1954.
Kuitenkin nyt Kemijoki Oy:llä ja PVO-Vesivoimalla voisi olla mahdollisuus olla mukana sota-ajan virheiden korjaamisessa, ilman että kukaan menettää mitään.
EU-direktiivien mukaisesti Suomessa on vesienhoitolaki ja tulvienhallintalaki, ja näiden kahden lain keskeiset tavoitteet on sovitettava yhteen. Vesienhoitolaki määrää, että vesien tilan pitää olla ekologisesti ja kemiallisesti hyvä vuoteen 2015 mennessä, ja tulvasuojelulaki määrää, että jos vesistössä on yksikin merkittävä tulvariskialue, niin pitää tehdä suunnitelma tulvatuhojen estämiseksi vuoteen 2015 mennessä.
Valtioneuvosto on 9.12.2009 todennut, että Kemijoen kemiallinen tila on hyvä, mutta ekologinen tila on hyvä vasta kun on tehty kaikki tekniset toimenpiteet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi Ounasjokeen. Päätös merkitsee, että kalatie neljän voimalaitoksen ohi on jossain vaiheessa tehtävä, mistä rahat? Valtion rahaa ei kalatien rakentamiseen ja ylläpitämiseen näillä näkymin ole eikä tule, ja käytäntö on osoittanut, että lainvoimaisen tuomioistuimen päätöksen muuttaminen eduskunnassa ilman osapuolten suostumusta vaatii perustuslainmukaisen säätämisjärjestyksen
Parhaillaan kuitenkin tulvien hallintasuunnitelman teko on käynnissä. Rovaniemen kaupunki on todennut, että ainoa oikea ja hyväksyttävä keino Rovaniemen tulvatuhojen estämiseksi on sulamisvesien kiinniotto Ylä-Kemijoella. Jos Rovaniemen tahto toteutuu ja yleisen edun vuoksi Kemijokeen rakennetaan lisää allastilavuutta, niin Kemijoki-yhtiön taholta on todettu, että siinä tilanteessa yhtiö voisi olla valmis toisen yleisen edun toteuttamiseen eli osallistumaan kalatien rakentamiseen ja ylläpitämiseen.
Vesienhoitolaki ja tulvariskilaki tarjoavat näin realistisen mahdollisuuden sodan jälkiselvittelyssä tehdyn suuren virheen korjaamiseen. Kysymys on vain siitä, löytyykö maakunnasta tahtoa lailla säädettyjen vesien käytön tavoitteiden järkevään toteuttamiseen. Aikaa on syksyyn 2015 saakka, mihin mennessä tulvatuhojen estämissuunnitelma pitää olla valmis.
uutiskirje 
