Hallituspuolueet ovat tällä viikolla pitäneet kesäkokouksiaan. Ne ovat osoittaneet, että todellisuus on monitahoisempi kuin aiemmin kesällä käyty kiistely elvytyksestä antoi ymmärtää. Kaikilla hallituspuolueilla näyttää olevan yhtäläinen käsitys siitä, että Suomen pyörät on pidettävä käynnissä jonkinlaisella nopeasti vaikuttavalla paketilla. Kiistaa ensi viikon budjettiriihessä käydään elvytyksen suuruudesta.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen otti torstaina poliittisen aloitteen ja paljasti perjantaina annettavan työllisyyslisäbudjetin pääkohdat jo nyt. Kyseessä oli näpäytys kokoomukselle, jonka kanssa eräät näkyvät demarit ovat nahistelleet elokuun aikana, mutta myös koko hallituksen kannalta tervetullut päättäväisyyden osoitus.
Urpilaisen luettelemat työllisyystoimet ovat kuin kopio vasemmistoliiton aiemmin kesällä esittämästä vaatimuslistasta: teiden, ratojen ja siltojen kunnostamista aikaistetaan, homekouluja, päiväkoteja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja kunnostetaan.
Kyseessä on sellainen työllisyyspaukku.
Mielenkiintoinen on Urpilaisen lupaus Finavian pääomittamisesta, joka laukaisisi miljardin euron investoinnit. Kyseessä on sellainen työllisyyspaukku, jota hallitukselta on odotettukin. Suuri osa koko lisäbudjetista on liikenneministeri Merja Kyllösen salkussa.
Politiikan superviikko ei ole vain budjettiriihtä ja työllisyyslisäbudjettia. Jo maanantaina konsensusta herätellään henkiin pääministeri Jyrki Kataisen koolle kutsumassa Heureka-foorumissa.
Jos kaikki menee hallituksen kannalta todella nappiin, on maassa ensi viikon perjantaina myös keskitetty työmarkkinasopimus ja budjettiriihessä valmiit päätökset sitä tukeviksi ostovoimaa ylläpitäviksi toimiksi.
Paineita työmarkkinoille on kasattu lomien jälkeen ja tunnustelut ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa. Varsinaisia neuvotteluja ei ole käynnistetty, mutta niiden aika voi olla hyvinkin nopeasti.
Vasemmalla on jo jonkin aikaa ihmetelty työnantajien kyltymättömiä vaatimuksia. Olisi ollut hyvä, jos ministerit olisivat kesäkokouksissaan muistuttaneet, ettei yhteisöveron roimasta alentamisesta ole vielä tehty lopullista päätöstä. Keväisen linjauksen dynaamiset vaikutukset ovat ainakin tähän mennessä näkyneet ainoastaan potkurumban tahdin kiihtymisenä.
Palkansaajajärjestöt ovat ilmoittaneet valmiudestaan maltilliseen palkkaratkaisuun. Työnantajien on tultava vastaan lopettamalla itkeminen uusista eduista itselleen sekä sitoutumalla investointeihin kotimaassa. Ensi keväänä ei ole oikea aika uusille osinko-orgioille, vaan liikenevät rahat on investoitava tulevaisuuteen.