KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Instituutioiden ajatustavat menneisyyden perintöä

– Ihmisten ja instituutioiden ajatus- ja toimintatavat muuttuvat vain pakon edessä.

– Ihmisten ja instituutioiden ajatus- ja toimintatavat muuttuvat vain pakon edessä. Kuva: Lehtikuva/ Xoan A. Soler

Juha Drufva
28.8.2013 8.33

Joutilas luokka osa 13

– Lyö vain, se on Puolangalta, oli tämän kesän Puolangan pessimismipäivien tunnuksena. Vahingoniloinen ei ota huomioon sitä, että vahinko on itsessään iloton tapahtuma, koska vahingonilossa hirnuu alemmuuskompleksi.

Tirkistelevästä voyerismista, tunteettomasta sadismista sekä kateuden myrkyttämästä vahingonilosta on tullut kelpo kyytipoikia joutilas luokan elämäntavan markkinoinnissa. Jos markiisi de Sade (1740-1814) eläisi, hän saattaisi olla seurapiirijournalismin päätoimittajana kysytty mies.

Sodoman 120 päivää -teosta on luonnehdittu kaikkien aikojen rötösherrakirjaksi, jossa lain, hallintopiirien, aateliston ja papiston kunnianarvoisat edustajat panevat parastaan rietastelun, kekseliään himokkuuden ja kylmän vallankäytön alueella.

ILMOITUS
ILMOITUS

Sisäisiin mielettömyyksiin hajoavassa luokkayhteiskunnassa katse on kääntynyt makuuhuoneeseen, jossa sortovaltaa janoava yksinäinen despootti etsii orgioista sisältöä elämäänsä.

Sanotaan, että renessanssin aikaan keksitty keskusperspektiivi siirsi ihmisen tarkkailijan rooliin, ulkopuoliseksi töllistelijäksi. Maailma alettiin hahmottaa joksikin ihmisen ulkopuolella olevaksi tarkkailun kohteeksi. Yksilö siirtyi maailmasta katsomoon.

Samalla kun ihmisestä tehtiin maailman napa ja yksilö kohotettiin tarkkailijaksi muun luomakunnan yläpuolelle, yksilö alkoi yhä kiihkeämmin pyöriä oman napansa ympärillä. Muu maailma ja toiset ihmiset alkoivat näyttäytyä pelkältä hyödynnettävältä raaka-ainevarastolta ja rahastuspaikalta.

Menneisyydestä periytyvät näkökulmat ja asenteet vaikuttavat totunnaisiin arkipäivän näkemyksiimme ja valintoihimme joko kielteisesti tai myönteisesti.

Veblenin mukaan instituutiot eivät koskaan vastaa nykyhetken muodin vaatimuksiin. Ihmisiä ohjaavien instituutioiden ajatustavat ovat menneisyyden perintöä. Instituutiot ovat muovautuneet menneiden olosuhteiden mukaisiksi, eivätkä ne ole juuri koskaan sopusoinnussa nykyhetken vaatimusten kanssa. Ne vaalivat vakiintuneita etuja.

Pelkkää aineellista hyötyä tavoittelevassa joutilasluokan silmänlumeyhteiskunnassa eri instituutioilla on sen mukaiset tehtävät.

Nämä yhteiskunnan päällysrakenteet pitävät yllä hallitsevan luokan etujen mukaista pysähtynyttä staattisuutta. Ihmisten ja instituutioiden ajatus- ja toimintatavat muuttuvat vain pakon edessä: ”Ihmisten ajatustavat mukautuvat muuttuneen tilanteen vaatimuksiin varsin verkkaisesti ja vastahakoisesti vasta, kun uusi tilanne on muuttanut vallinneet näkemykset kestämättömiksi.” Instituutiot ovat aina säilyttäviä, eivät uutta etsiviä. Ne ovat psykologisen vitkan pesäkkeitä: ”Jos yksikin yhteiskunnan osa tai luokka on jotenkin olennaisesti suojassa ympäristön vaikutukselta, se mukauttaa omat näkemyksensä ja elämäntapansa muuttuneeseen yleistilanteeseen muita osia myöhemmin. Siksi sillä on taipumus hidastaa yhteiskunnallista muutosprosessia. Vauras joutilasluokka on tällaisessa suojatussa asemassa muutosta ja uudelleensopeutumista ajaviin taloudellisiin voimiin nähden.”

Einstein katsoi, että ihmisjärjen on kyettävä löytämään jakelujärjestelmä, joka toimii yhtä tehokkaasti kuin tuotanto.

Joutilas luokka vastusti rajusti Einsteinin ajatusta, että tuotanto käyttöä varten voisi korvata kapitalistisen tuotannon ansaitsemismielessä.

Tämän 25-osaisen juttusarjan runkona on Thorstein Veblenin 1899 ilmestynyt teos ”Joutilas luokka” (Art House 2002, suom. Tiina Arppe ja Sulevi Riukulehto).

Norjalais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja kulutussosiologi Veblen (1857-1929) kehitti teorian joutilaasta luokasta, miten rikkaat karttavat työntekoa vaikka näyttävät olevankin koko ajan jotain puuhastelemassa ja jakelemassa rahvaalle elämänohjeita ahkeruutta silmällä pitäen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään