KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Toinen kotimainen

Tuula-Liina Varis
8.9.2013 14.45
Fediverse-instanssi:

Arkistoja siivotessa osui käteen 20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoitettu kolumni Och samma på svenska. Oli lama, populistinen kansallishenki jylläsi, ja ”pakkoruotsi” sai kyytiä. Aloite sen poistamiseksi kouluopetuksesta taisi nimenomaan tulla täältä korpiprovinssista. Ruotsin vastustus näyttää heräävän aina muutaman vuosikymmenen välein. Muistelen, että 70-luvulla KU:n toimittajana olin parin kansanedustajan lobattavana kabinetissa, kun asia oli taas kerran aktuelli.

Äitini reputti 30-luvun alussa ylioppilaskirjoitusten ruotsin, koska Turun Suomalaisessa yhteiskoulussa oli pantu pystyyn boikotti ”hurrikieltä” vastaan. Tai niin hän sanoi – epäilen kyllä muita syitä kuin jaloa isänmaallisuutta.

90-luvulla tielleni osui pari merkittävää haastateltavaa, joiden kanssa puhuin paljonkin silloisesta ruotsin vastustuksesta. Yksi heistä oli kirjailija Johannes Salminen, joka korosti maamme kulttuuri-identiteettiä: ilman ruotsinkielen taitoa emme osaisi suunnistaa omassa menneisyydessämme. Sama näkemys oli myös Joensuun yliopiston professorilla Heikki Kirkisellä, joka toki korosti myös venäjän taidon tärkeyttä. Hän kertoi opiskeluaikanaan oivaltaneensa, että monen alan auktoriteetin yksipuolinen historiankäsitys perustui siihen, etteivät he kielitaidottomina hallinneet venäläisiä lähteitä.

Kun itäsuomalaiset kiivailevat ruotsin turhuudesta ja venäjän tärkeydestä, perusteeksi näyttäytyvät venäläisten rahat.

Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K. J.Lång puolestaan ihmetteli, miksi ruotsin vastustajat pitivät ”pakkoruotsia” kielivähemmistön etuna. Hän korosti, että ruotsalainen kielivähemmistö on muutamaa Pohjanlahden rannikon iäkästä ummikkoa lukuun ottamatta käytännössä kaksikielistä, mikä antaa sille etulyöntiaseman alalla kuin alalla. Ruotsinkielen kouluopetuksella suomenkielinen enemmistö on pyritty nostamaan samaan asemaan, kaksikieliseksi. Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa. Miksi maahan pitäisi luoda tällainen kaksikielinen yläluokka? Lång ihmetteli.

Vai pitäisikö myös ruotsinkieliset ”vapauttaa” suomen opetuksesta? Sekö olisi persujen ja heidän peesaajiensa seuraava askel?

Kouluajalta jäi harmittamaan monikin kaikenkattavan vastahangan takia vetelästi hoidettu asia. Eniten on kuitenkin harmittanut ruotsin kielen huono taito. Kirjallisesti se sentään on vähintään välttävä ja pysynyt kuosissa ruotsinkielisten lehtien ja kirjojen avulla. Kuullun ymmärtäminen jotenkin sujuu, mutta kun pitäisi puhua, kurkkuun nousee tulppa. Toimittajan ammatin tähtihetkiä oli taannoin kirjailijahaastattelu, jossa haastateltava puhui ruotsia ja minä suomea. Kelpo juttu siitä tuli.

Tietysti syytin vanhanaikaista kouluopetusta. Iäkäs naislehtori sanoi tunnin alussa God dag ja Sätt er, mutta muuten ei puhuttu ruotsin sanaa. Englannissa ei estoja syntynyt, kun oli nuori ja valistunut opettaja. Muutenhan me vanhan yhteiskoulun kasvatit olimme ylpeitä jokaisesta vieraasta kielestä, jota saimme opiskella. Minä luin lukiossa latinankin. Ei tullut mieleen miettiä, mitä ”hyötyä” siitä on, mutta oli siitä: latina on hyvä pohja kaikkien romaanisten kielten opiskelulle.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Ennen ruotsia kutsuttiin toiseksi kotimaiseksi kieleksi. Nyt siitä puhutaan vieraana kielenä. Mikä vieras kieli se on?

Sensijaan, että ajetaan pää punaisena ruotsin ja venäjän valinnaisuutta, voitaisiin miettiä, aloitetaanko ruotsinkielen opetus liian myöhään. Se alkaa juuri siinä vaiheessa, jolloin koulunkäynti murrosiän kuohunnassa muutenkin takkuaa, ja kaikki kiinnostava on muualla. Ruotsin voisi aloittaa hyvin aikaisin, ja vähän leikin kautta. Pieni lapsi oppii vaikka mitä kieliä, hän on ennakkoluuloton ja utelias. Päiväkotien kielikylvyistä on erinomaisia kokemuksia. Ruotsin alkeisopetuksen voisi liittää jo esikouluun, ja varsinaisessa koulussa olisi helppo jatkaa.

Ruotsin kieli on läsnä joka ikisen suomalaisen arjessa: katujen nimissä, junakuulutuksissa, tavaroiden tuoteselosteissa, käyttöohjeissa, virastoissa, tv:n ja radion ohjelmissa. Meillä on kaksikielinen media ja kaksikielinen kirjallisuus, ne ovat suuri rikkaus ja helpottavat kielitaidon ylläpitämistä.

Kun itäsuomalaiset kiivailevat ruotsin turhuudesta ja venäjän tärkeydestä, perusteeksi näyttäytyvät venäläisten rahat. Ne pitäisi saada tänne meille. Kun elintaso Venäjällä nousi, kauppojen ovista katosivat äkkiä kyltit, joissa luki: Vain kaksi venäläistä kerrallaan. Raha kelpaa, mutta muuten venäläisiä kohtaan tunnetut ennakkoluulot eivät heidän kantamansa rahan takia ole mihinkään hävinneet. Kesämökkikaupoista pidetään kovaa porua, ne ovat isänmaan petturuutta, ja maailmanloppu tulee, kun ryssä ostaa Suomen mökkitontti kerrallaan.

Mikään ei estä venäjän opettamisen aloittamista vaikka heti kaikissa kouluissa. Niin pitäisi tehdäkin. On yritettykin, mutta yleensä on karahdettu siihen, ettei oppilasryhmiä saada kasaan. Pitäisikö venäjänkin sisäänajo aloittaa jo hyvin varhain, päiväkodeista ja esikouluista?

Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Mai Kivelä.

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

Vasemmistoliitto lähtee tavoittelemaan lisäpaikkaa Hämeessä.

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset