Liput liehuivat keskiviikkona, kun Suomessa juhlittiin eduskuntalaitoksen 150 vuoden merkkipaalua. Moni olisi juhlapäivänä halunnut laskea lipun puolitankoon, sillä joukkoirtisanomiset ovat viime päivinä tuoneet huolta ja murhetta satoihin suomalaisiin koteihin.
Valtiopäiviä kannattaa ehdottomasti kuitenkin juhlia jo ihan kansanvallan itsensäkin vuoksi. Saamme elää vakaissa oloissa, vapaassa ja edelleen suhteellisen hyvinvoivassa maassa. Kun nyt monet synkät pilvet pimentävät taivasta, edustuksellinen demokratia takaa, että ongelmiin on mahdollista etsiä ja myös löytää ratkaisuja. Kaikista puutteistaan huolimatta edustuksellinen demokratia on sellainen hallitsemismuoto, että sitä kannattaa juhlia. Valtiovalta kuuluu kansalle, jota rehellisillä ja vapailla vaaleilla valittu eduskunta edustaa.
Venäjän vallan säätyvaltiopäivistä on edetty pitkä matka. Suomi oli 1863 osa Venäjän keisarikuntaa. Kun valtiopäiviä tuolloin perustettiin, valtaosalla kansasta ei ollut vaalikelpoisuutta eikä äänioikeutta. Myös naiset olivat kokonaan päätöksenteon ulkopuolella.
Muutokset eivät ole vuosien saatossa tulleet itsestään, vaan niiden eteen on täytynyt tehdä runsain mitoin pyyteetöntä työtä. Tasa-arvoinen ja tasavertainen kansanedustuslaitos on yhteiskunnallisen taistelun tulos ja siitä on syytä olla ylpeä.
Säätyvaltiopäivillä valtaa piti pieni poliittinen ja taloudellinen eliitti. Nyt poliittinen demokratia toteutuu eduskunnan päätöksenteossa. Osa suurista ja nimenomaan talouteen liittyvistä ratkaisuista tehdään kuitenkin ihan muualla, ja tänä päivänä entistä enemmän maan rajojen ulkopuolella.
Talouden päättäjät yrittävät ottaa niskalenkkiä poliittisista päättäjistä – ja ainakin osittain ovat siinä onnistuneetkin. Tämän viikon tapahtumat esimerkiksi Rauman telakalla tai Järvenpään paperikonetehtaalla kertovat, että markkinavoimien myllerryksessä politiikan päättäjille jää vähän toimintavaltaa.
Eduskuntalaitos on suomalaisen kansanvallan yksi kulmakivi. Jos sen annetaan murentua, niin sen mukana menee paljon. Kansallisella parlamentilla on edelleen valta Suomessa, vaikka osa päätösvallasta onkin siirtynyt Brysseliin.
uutiskirje 