KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sisällissodassa puolustettiin laillisuutta laittomin keinoin

Oikeustieteen emeritusprofessori Antero Jyränki pohtii teoksessaan Kansa kahtia, henki halpaa, kuinka vuoden 1918 sisällissodassa yksilön oikeuksia loukattiin syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa.

Oikeustieteen emeritusprofessori Antero Jyränki pohtii teoksessaan Kansa kahtia, henki halpaa, kuinka vuoden 1918 sisällissodassa yksilön oikeuksia loukattiin syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa. Kuva: Lehtikuva/ Roni Rekomaa

Laittomat tutkijalautakunnat päättivät ampumisista ilman mitään yhteyttä lailliseen oikeudenkäyntijärjestykseen.

Elias Krohn
28.1.2014 16.10

Suomen sisällissodassa 1918 voittanut osapuoli oikeutti sotatoimensa vetoamalla laillisuuteen: punaiset olivat ryhtyneet kapinaan laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan, ja järjestys oli palautettava. Kuitenkin myös valkoiset syyllistyivät laillisuutta puolustaessaan melkoisiin laittomuuksiin, mutta valtionhoitaja Svinhufvud antoi sodan jälkeen syytesuojan lähes kaikille valkoisille väkivallan käyttäjille.

Muun muassa tästä sisällissodan paradoksista kertoo emeritusprofessori Antero Jyrängin tänään tiistaina julkistettu teos Kansa kahtia, henki halpaa – oikeus sisällissodan Suomessa? (Art House).

– Vaikka kyse on lähes sata vuotta vanhoista asioista, ne jäivät monen sukupolven ajaksi vaikuttamaan suomalaisten elämään ja valtiolliseen toimintaan. Historiantutkimus on 1950-luvulta saakka tuottanut aina vain tarkempaa tietoa vuoden 1918 asioista, mutta tapahtumien oikeudellinen arviointi on jäänyt niukaksi, Jyränki pohjusti sisällissodan syttymisen vuosipäivänä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa.

Maanpetossyytteet kaavan mukaan

Jyrängin mukaan vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana suomalaisessa oikeushistoriassa on ryhdytty penkomaan sisällissotaan liittyneiden toimien ja päätösten laillisuusperustaa. Huomio on kiinnittynyt erityisesti valkoisten vallankäyttäjien toimiin, koska punaista terroria oli alettu käsitellä jo heti sisällissodan jälkeen. Toisaalta punaiset eivät edes pyrkineet oikeuttamaan vallankumoustoimiaan vetoamalla laillisuuteen.

Sisällissodan jälkeisissä selvittelyissä lähtökohtana oli Jyrängin mukaan yleisesti, että kaikki mitä punainen puoli oli tehnyt oli laitonta. Lisäksi yksilösyyllisyyttä ryhtyivät selvittämään valtiorikosoikeudet heinäkuusta 1918 lähtien. Niissä punaisille lätkäistiin tuomioita valtiopetoksista ja maanpetoksista. Jälkimmäinen merkitsee yhteistoimintaa vieraan valtion kanssa omaa maata vastaan.

– Tutkijalautakunnat eivät viitanneet teonkuvauksissaan yhteistoimintaan venäläisten kanssa. Kun tultiin valtiorikosoikeuteen, syyttäjistö valmisteli syytekaavan, jossa jokaiseen oli merkitty maanpetos, toiminta venäläisten kanssa oman maan järjestyksen kumoamiseksi. Tavallisista rikoksista ei ollut syytteitä, Jyränki kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Selitys tähän on Jyrängin arvion mukaan se, että punaisia ei haluttu syyttää samanlaisista rikoksista, joista myös valkoisia olisi voitu laittaa tilille. Valtiopetos ja maanpetos olivat rikosnimikkeitä, joita ei olisi mitenkään voitu kohdistaa valkoisiin.

Lakimiehetkin mukana terrorissa?

Valkoiseen terroriin voidaan Jyrängin mukaan lukea ilman tutkintaa tehtyjen teloitusten lisäksi myös laittomien tutkijalautakuntien toiminta. Niissä päätettiin ampumisista ja vangitsemisista, mutta niillä ei ollut mitään yhteistä laillisen oikeudenkäyntijärjestyksen kanssa. Alimman asteen lautakunnissa niitä johtivat usein upseerit, mutta suurissa kaupungeissa lakimiehet. Jyränki arvioi kirjassa, että lakimiehet toimivat tällöin ensisijassa luokkansa jäseninä, eivät lakimiehinä. Käsitys valtakunnan turvallisuudesta meni laillisuuden edelle.

Jyränki kiinnittää huomiota myös siihen, että maassa ei ollut sotatilaa, jolla olisi voitu perustella valtuuksien siirtelyä hallinnossa ja kansalaisten perusoikeuksien voimakasta rajoittamista.

Aiheesta enemmän Viikkolehdessä perjantaina 31.1.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Minja Koskela.

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

Uusimmat

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään