KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sisällissodassa puolustettiin laillisuutta laittomin keinoin

Oikeustieteen emeritusprofessori Antero Jyränki pohtii teoksessaan Kansa kahtia, henki halpaa, kuinka vuoden 1918 sisällissodassa yksilön oikeuksia loukattiin syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa.

Oikeustieteen emeritusprofessori Antero Jyränki pohtii teoksessaan Kansa kahtia, henki halpaa, kuinka vuoden 1918 sisällissodassa yksilön oikeuksia loukattiin syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa. Kuva: Lehtikuva/ Roni Rekomaa

Laittomat tutkijalautakunnat päättivät ampumisista ilman mitään yhteyttä lailliseen oikeudenkäyntijärjestykseen.

Elias Krohn
28.1.2014 16.10

Suomen sisällissodassa 1918 voittanut osapuoli oikeutti sotatoimensa vetoamalla laillisuuteen: punaiset olivat ryhtyneet kapinaan laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan, ja järjestys oli palautettava. Kuitenkin myös valkoiset syyllistyivät laillisuutta puolustaessaan melkoisiin laittomuuksiin, mutta valtionhoitaja Svinhufvud antoi sodan jälkeen syytesuojan lähes kaikille valkoisille väkivallan käyttäjille.

Muun muassa tästä sisällissodan paradoksista kertoo emeritusprofessori Antero Jyrängin tänään tiistaina julkistettu teos Kansa kahtia, henki halpaa – oikeus sisällissodan Suomessa? (Art House).

– Vaikka kyse on lähes sata vuotta vanhoista asioista, ne jäivät monen sukupolven ajaksi vaikuttamaan suomalaisten elämään ja valtiolliseen toimintaan. Historiantutkimus on 1950-luvulta saakka tuottanut aina vain tarkempaa tietoa vuoden 1918 asioista, mutta tapahtumien oikeudellinen arviointi on jäänyt niukaksi, Jyränki pohjusti sisällissodan syttymisen vuosipäivänä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa.

Maanpetossyytteet kaavan mukaan

Jyrängin mukaan vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana suomalaisessa oikeushistoriassa on ryhdytty penkomaan sisällissotaan liittyneiden toimien ja päätösten laillisuusperustaa. Huomio on kiinnittynyt erityisesti valkoisten vallankäyttäjien toimiin, koska punaista terroria oli alettu käsitellä jo heti sisällissodan jälkeen. Toisaalta punaiset eivät edes pyrkineet oikeuttamaan vallankumoustoimiaan vetoamalla laillisuuteen.

Sisällissodan jälkeisissä selvittelyissä lähtökohtana oli Jyrängin mukaan yleisesti, että kaikki mitä punainen puoli oli tehnyt oli laitonta. Lisäksi yksilösyyllisyyttä ryhtyivät selvittämään valtiorikosoikeudet heinäkuusta 1918 lähtien. Niissä punaisille lätkäistiin tuomioita valtiopetoksista ja maanpetoksista. Jälkimmäinen merkitsee yhteistoimintaa vieraan valtion kanssa omaa maata vastaan.

– Tutkijalautakunnat eivät viitanneet teonkuvauksissaan yhteistoimintaan venäläisten kanssa. Kun tultiin valtiorikosoikeuteen, syyttäjistö valmisteli syytekaavan, jossa jokaiseen oli merkitty maanpetos, toiminta venäläisten kanssa oman maan järjestyksen kumoamiseksi. Tavallisista rikoksista ei ollut syytteitä, Jyränki kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Selitys tähän on Jyrängin arvion mukaan se, että punaisia ei haluttu syyttää samanlaisista rikoksista, joista myös valkoisia olisi voitu laittaa tilille. Valtiopetos ja maanpetos olivat rikosnimikkeitä, joita ei olisi mitenkään voitu kohdistaa valkoisiin.

Lakimiehetkin mukana terrorissa?

Valkoiseen terroriin voidaan Jyrängin mukaan lukea ilman tutkintaa tehtyjen teloitusten lisäksi myös laittomien tutkijalautakuntien toiminta. Niissä päätettiin ampumisista ja vangitsemisista, mutta niillä ei ollut mitään yhteistä laillisen oikeudenkäyntijärjestyksen kanssa. Alimman asteen lautakunnissa niitä johtivat usein upseerit, mutta suurissa kaupungeissa lakimiehet. Jyränki arvioi kirjassa, että lakimiehet toimivat tällöin ensisijassa luokkansa jäseninä, eivät lakimiehinä. Käsitys valtakunnan turvallisuudesta meni laillisuuden edelle.

Jyränki kiinnittää huomiota myös siihen, että maassa ei ollut sotatilaa, jolla olisi voitu perustella valtuuksien siirtelyä hallinnossa ja kansalaisten perusoikeuksien voimakasta rajoittamista.

Aiheesta enemmän Viikkolehdessä perjantaina 31.1.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso johtui ilmastonmuutoksesta.

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja komission on aika mennä, vasemmistoryhmä katsoo.

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

Pääministeri Petteri Orpo politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu.

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

Uusimmat

Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso johtui ilmastonmuutoksesta.

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja komission on aika mennä, vasemmistoryhmä katsoo.

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

Pääministeri Petteri Orpo politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu.

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
02

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
05

Suomen ainoa sivistysporvari on Cheek – näin helppoa on näyttäytyä selkärankaisempana kuin koko valtiojohto

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

11.09.2025

Kauppaa käydään ilman avointa keskustelua: ”Aseita Israelilta kohta yli miljardilla eurolla”

10.09.2025

Myös suomalaisia aktivisteja mukana iskuja saaneessa laivueessa: ”Olen ollut syvästi vaikuttunut rohkeudesta”

10.09.2025

Putin ei ole kiinnostunut rauhasta, Li Andersson kommentoi Puolaan osuneita drooneja

10.09.2025

Vasemmistomepit vaativat Suomea osallistumaan Israelin painostamiseen

10.09.2025

Kivelän mukaan hallituksen tulee vaatia Global Sumud Flotilla -laivueeseen kohdistuneiden drooni-iskujen tutkintaa

10.09.2025

Koskela vaatii Suomea tukemaan ensimmäisten joukossa Israelin vastaisia EU-pakotteita

10.09.2025

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

10.09.2025

Suursota tuli juuri lähemmäksi, kun Venäjä ja Israel käyttävät Trumpin heikkoutta hyväksi

10.09.2025

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset kokevat Suomen ilmapiirin kiristyneen

10.09.2025

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

10.09.2025

Velkajarru pakottaisi leikkaamaan lisää taantumassa, varoittaa STTK:n pääekonomisti

09.09.2025

Työnantajilta kylmä suihku Orpon puheille: työllistämisaikeet loppuvuodelle heikentyneet

09.09.2025

Aasiaa rasittaa ankara kätilöpula

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään