Wärtsilä potkii 200, Rautaruukki myytiin Ruotsiin, Stora Enso vähentää 90, Fazerilla yt:t, Hartwallissa uhattuna on 140 työpaikkaa ja Helsingin Sanomista lähtee 52.
Siinä vuoden 2014 talousuutisia ennen kuin edes tammikuu saatiin loppuun.
Viime vuonna yt-neuvotteluissa oli lähes 100 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Metso ilmoitti alkusyksyllä vähentävänsä 650 henkilöä paperiliiketoiminnasta ja Metsosta uudelleen syntynyt Valmet aloitti irtisanomalla 200. Yhtä suuri työpaikkakato kävi Hollming Worksin ilmoittaessa Porin konepajan lopetuksesta.
Suomeen investoiminen ja täällä toiminnan kehittäminen kannattaa.
Listaa voisi jatkaa melkein loputtomiin.
Eihän tässä näin pitänyt käydä, kun hallitus päätti vajaa vuosi sitten alentaa yhteisöveroa kertarysäyksellä 4,5 prosenttiyksikköä ja 900 miljoonaa euroa. Kädenojennuksen piti saada aikaan dynaamisia vaikutuksia eli talouden rattaat pyörimään ja yritykset investoimaan.
”Tämä on viesti maailmalle, että tulkaa Suomeen. Ja toisaalta, niille yrityksille joilla nyt on vaikeaa, se luo uskoa tulevaisuuteen. Suomeen investoiminen ja täällä toiminnan kehittäminen kannattaa”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen perusteli eduskunnassa viime marraskuussa.
Dynaamisia vaikutuksia veroalelta odotetaan niin paljon, että puolet 900 miljoonan euron menetyksestä palautuu takaisin talouden aktiviteetin lisääntyessä.
Veroalen lisäksi yrityksiä hellittiin syksyllä tuloratkaisulla, jossa palkankorotukset ovat ennätysmatalat ja ostovoima laskee.
Miten yritykset vastaavat huutoon? Luettelo tämän kirjoituksen alussa kertoo kaiken.
Niiden vastapainona kaivattuja investointeja ei ole luvattu edes nimeksi. Wärtsilän esimerkki kuluvalta viikolta kertoo, että hyvää tulosta tekevä yhtiö satsaa mieluummin omistajien osinkoihin kuin työpaikkojen pysyvyyteen ja tulevaisuuteen.
Viime vuoden tuloskausi on vasta alussa. Vastaavia yt-pommeja saataneen lisääkin.
Osa hallituksesta meni sinisin silmin mukaan yhteisöveroaleen, jolle ei viime talvena asetettu minkäänlaisia ehtoja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oli realistisella kannalla jo kesäkuussa puhuessaan puoluekokoukselle: nyt pallo on yritysveron alentamista vaatineilla yritysjohtajilla. Lupaus työllistämisestä pitää myös toteuttaa. Kun seuraa irtisanomis- ja lomautusuutisia, ei ainakaan toistaiseksi näytä siltä, että lupausta oltaisiin lunastamassa, hän sanoi – ja oli valitettavasti oikeassa.
Yhteisöveron alennuksesta ei tullut dynamiikkaa talouteen – vaikutukset ovat enemmänkin dynamiitin kaltaisia hajottaessaan yhteiskuntaa.