Kreikan upporikkailla laivanvarustajilla on oikein perustuslakiin kirjattuna ollut 1940-luvulta lähtien oikeus yhtiöidensä verovapauteen. Kreikan hallitus, joka on viime vuodet keskittynyt maan talousongelmien paikkaamiseen lähinnä köyhien ja keskiluokan selkänahasta, uhkaa nyt tehdä tästä lopun.
Hallitus vei juuri ennen joulua parlamenttiin lain varustamojen verolle panosta. Kiista on kärjistynyt tällä viikolla, kun hallitus on vakuuttanut pitävänsä laista kiinni huolimatta laivanvarustajien ankarasta vastarinnasta.
Upporikkaat laivanvarustajat ovat nostaneet asiasta hirvittävän porun. He syyttävät hallitusta perustuslain polkemisesta ja negatiivisen ilmapiirin luomisesta kaikelle liike-elämälle.
Varustajat eivät tyydy pelkästään itkemään. He uhkaavat liputtaa laivansa ulos maasta tai viedä sekä yhtiönsä että itsensä ymmärtäväisemmin suhtautuviin maihin.
Hallitus taas saa kiistassa tukea pääoppositiopuolueelta, vasemmiston Syrizalta, jolta ei muuten juuri heru kiitosta hallitukselle.
Merenkulkuministeri osoitti tällä viikolla jo sen verran horjumisen merkkejä, että hän lupasi verollepanon olevan vain kolmeksi vuodeksi säädettävä poikkeuslaki. Tämä ei riitä varustajille.
Uusi laki korvaisi viime vuonna kuukausien neuvottelujen jälkeen tehdyn sopimuksen, jolla varustamot saivat ryhtyä maksamaan vapaaehtoisia maksuja valtion verokassaan. Useimmat varustamot lähtivät mukaan sopimukseen.
Laivanvarustajilla on painostusvoimaa. Ala työllistää suoraan 200 000 ihmistä ja välillisesti lähes puoli miljoonaa. Se on turismin ohella toinen tärkeä ulkomaanvaluutan tuoja. Varustamoliiketoiminta tuo 7 prosenttia Kreikan bruttokansantuotteesta.