”Sähköä sahausjätteestä” uutisoitiin äskettäin Saksan ja Itävallan oivaltamasta sahojen merkittävästä energiabisneksestä. ”Sähköä ydinjätteestä” voisi uutisoida Fennovoiman ja Rosatomin hankkeesta, jossa suunnitelmana on tuoda Venäjältä kierrätyspolttoainetta Pyhäjoen maisemiin. Polttoaineketjun alkupää on Fennovoimassa puntaroitu halvimman tarjouksen ja ennustettavan hinnan perusteella. Häntäpäätä eli korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitusta ”ehtii miettiä myöhemmin”.
Yhtiössä odotellaan parhaillaan, taas, osakkaiden lopullisia investointipäätöksiä. Hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen totesikin hiljattain osuvasti, että yhtiöllä on vihdoin esittää, mitä rahalla saisi. Onko tähän saakka reippain elkein kaupattu sikaa säkissä?
Outokummun uutisoitiin kasvattavan osuuttaan Fennovoimasta. Raskassarjalainen ryhtyi näin pienempien omistajien painostajaksi tekemällä näennäisen ison liikun. Tarkemmin katsoen, perustajaosakas Outokummulla oli vuonna 2011 hankkeesta 160 megawatin osuus (10% 1 600 MW:n laitoksesta). Nyt, osuuden kasvattamisen jälkeen teho-osuus on 150 megawattia. Suurin muutos hankkeessa taisi tapahtua jo huomattavasti aiemmin.
Fennovoima on kertonut vuodesta 2007 saakka porskuttavansa täyttä häkää. Alkuperäiset, moneen kertaan muuttuneet aikataulut on haudattu arkistoon, pitkää viivettä on luvassa jatkossakin. Poliittinen prosessi periaateluvan pitävyydestä, jätekiista Posivan kanssa ja oikeusasteet maa- ja vesialueiden pakkolunastusyrityksistä ovat läpi kahlaamatta. Pyhäjoen kunnankin kanta on Rosatomin mukaan tulon vuoksi kuultava uudelleen.
Rosatomin sisäänheittotarjous, 75 prosentin lainarahoituksen järjestäminen, on suomalaisosakkaille äkkiseltään houkuttelevan kuuloinen. Pitkäkestoinen rakennusprojekti sitoo kuitenkin pääomia vuosikausiksi. Todennäköisesti osakas joutuu takaamaan Fennovoiman lainoja, rahoittaja voi vaatia myös reaalivakuutta.
Jos Fennovoima ei velallisena kykenekään suoriutumaan lainojensa hoidosta, pyytää rahoittaja suoritusta takaajilta, osakkailta. Eikä siinä kaikki. Fennovoiman tapauksessa osakas Mankala-periaatteen mukaisesti vastaa omalla osuudellaan myös kaikista muista hankkeen kuluista, odottamattomistakin sellaisista. Osakkailla on siis riski menettää oma satsauksensa ja olla vielä vastuussa yhteisestä ”hyvästä”.
Fennovoima kertoo osakkaiden tuovan osakepääomana vain 25 prosenttia tarvittavasta rahoituksesta. Rosatom järjestää loput käyttäen apuna Venäjän valtion takauksia tai lainoja, ja tarvittaessa kansainvälisiä rahamarkkinoilta. Fennovoiman tapauksessa mahdollista on sekin, että Venäjän valtio ottaisi kantaakseen 75 prosenttia rahoituksesta. Mikäs siinä, mutta onko silloin enää kyseessä Mankala-yhtiö? Se kysymys kiinnostanee kilpailevia sähköntuottajiakin.