KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tittelitasavalta

Juha Drufva
16.4.2014 8.46

Nihilismin ABC osa 13

Mikähän siinä on, että Suomessa on herroja aina sopiva määrä, mutta työntekijöitä on aina joko liian vähän tai liian paljon, mutta ei koskaan sopivaa määrää kuten herroja. Yksikään vuorineuvos ei ole koskaan ollut työttömänä, ihmetteli eräs työmies 1950-luvun lehtikirjoituksessaan.

Kansalaisten työvoima on perustuslain mukaan valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Tämä pykälä ostettiin vuonna 1919 titteleillä, joita oikeistolaiset kansanedustajat eivät halunneet heittää pois, vaikka tsaarin valtikan alta oli siirrytty itsenäiseen tasavaltaan. Olihan kokoomus perustettu edellisvuonna nimenomaan kuninkaantekopuolueeksi, eikä suinkaan demokratian airueeksi. Vuoden 1919 valtiopäivien perustuslakivaliokunta ehdotti säädöstä: ”älköön tasavallassa annettako, älköönkä käytettäkö aatelisarvoja, arvonimiä eikä kunniamerkkejä.”

Valtiokunta perusteli kantaansa muun muassa sillä, että aatelisarvon, arvonimien ja ritarimerkkien antaminen ja käyttäminen soveltuu huonosti kansanvaltaiseen katsantotapaan ja on vain omiansa edistämään ja ylläpitämään turhamaisuutta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suuressa valiokunnassa oikeiston edustajat ajoivat ankarasti arvonimien ja kunniamerkkien kiellon poistamista. Siksi he olivat halukkaita kaupankäyntiin työväenpuolueen edustajien ehdotuksesta, että Weimarin Saksan uudesta perustuslakiehdotuksesta otetaan mallia, ja kirjataan perustuslakiin lause: ”kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa.”

Näin nuoressa tasavallassa sai alkunsa sekä kunniamerkki- eli ritarikuntajärjestelmä että arvonimien monipolvinen hierarkia. Syntyi tittelitasavalta!

Teoksessaan Muuttuva suomalainen yhteiskunta Heikki Waris toteaa, että Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1967 jaettiin yli 4 000 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien eriasteisia komentaja- ja ritarimerkkiä. Näiden lisäksi jaetaan monen värisiä mitaleja siviileille.

Kaarlo Wirilander totesikin 1967, miten säätyläistön tittelikanta vahvistui siirryttäessä ruotsinvallan ajasta tsaarinvallan aikaan. Tittelilaitos sai venäläissävyisiä piirteitä arvonkipeissä säätyläispiireissä ja siitä muodostui ihmissuhteissa huomioonotettava opastin.

Myös siviilihallinnossa, upseeristossa ja papistossa tunnettiin säätyerotusta tehostavan tittelisateen vaikutus, jonka avulla herrasväki otti etäisyyttä rahvaaseen. Yhä edelleen titteleitä satelee Suomen kansalaisille ”todellisen viran siitä seuraamatta.”

Heikki Waris laskeskeli 40 vuotta sitten, että Suomessa oli 41 erilaista -neuvosta vuorineuvoksesta aina kirjastoneuvokseen ja verotusneuvokseen asti. Mäki-, nyppylä- eikä lakeusneuvoksia kuitenkaan ollut vuorineuvoksen vastaparina. Suomi oli tuolloin ja on yhä edelleen tittelinkipeiden herrojen tasavalta. Vuoteen 1972 mennessä itsenäisessä Suomessa oli lyöty pelkästään yhdentoista nimikkeen alla neuvoksiksi 3088 erinomaisen ansioitunutta kansalaistamme erottautumaan joukosta. Sen jälkeen on ilmaantunut muun muassa seurakuntaneuvoksia, jonka tittelin Tasavallan Presidentti myöntää syvällisestä perehtyneisyydestä tuonpuoleisiin asioihin.

Vaikka kreivit ja vapaaherrat kuuluvat menneisyyteen, aatelisnimet vanhahtavissa muodoissaan (de, von, af) kalskahtelevat edelleen komeammin kuin savolaisten sukunimien –nen –aatelispäätteet. Tittelitasavalta voi paksusti.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Uusimmat

Hanna Sarkkinen puhumassa eduskunnan täysistunnossa.

Velkajarru vaikuttaa jopa vuosikymmeniä: ”Parhaimmillaan tarpeeton ja pahimmillaan haitallinen”

Suomessa on yli 3¿800 asunnotonta. Asunnottomuus kääntyi 12 vuoden laskun jälkeen nousuun tämän hallituksen aikana.

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

Katja Syvärinen.

Ay-vasemmisto kokoontuu miettimään, miten korjata hallituksen hyökkäyksen jäljet: ”Lähtökohtana on uusi työelämä, parempi turva”

Pääministeri Petteri Orpo jatkoi kyselytunnilla toivo-linjallaan.

Hallitus joutui kyselytunnilla tilille suurtyöttömyydestä, pääministerin mukaan laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

 
02

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
03

Taas yksi uusi työttömyysennätys, käänne huonompaan vuoden alkupuolella

 
04

EK, Romakkaniemi, Pentikäinen…”Nämä tahot halusivat hyökätä järjestäytyneitä työmarkkinoita vastaan”

 
05

Suurin osa työttömistä saa nyt alinta työttömyysturvaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Teollisuudessa varovaisia kasvun merkkejä, mutta työllisyys vaatisi aktiivisempaa otetta

16.10.2025

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

16.10.2025

Lohikoski vaatii Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan työn turvaamista

16.10.2025

Orpon velkahallitus kasvattaa tietoisesti luontovelkaa

16.10.2025

Minja Koskela: Vasemmistoliitto neuvotteli loppuun asti velkajarrusta – viimeinen niitti oli neljän suuren keskenään sopima pohjaesitys

16.10.2025

Vasemmistolla on monta hyvää syytä vastustaa velkajarrua – tässä niistä kahdeksan

16.10.2025

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

15.10.2025

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

15.10.2025

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

15.10.2025

Velkajarru sementoi oikeistohallituksen kurjistamispolitiikan, sanoo Saramo

15.10.2025

Jakke Laakso muistelee, mutta ei sitä, mitä kaikki odottivat

15.10.2025

Velkajarru on virhe, kommentoi toiseksi suurin palkansaajakeskusjärjestö STTK

14.10.2025

Velkajarrua käytettäisiin taantumassa: ”Aiheuttaa noidankehän, jossa joudutaan leikkaamaan myös kasvun edellytyksiä”

14.10.2025

SDP ja vihreät mukana oikeistohallituksen ideoimassa velkajarrussa

14.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään