Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuun alussa demokratiapoliittisen selonteon Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen. Se on nyt eduskunnan käsittelyssä. Teksti on kuvaus äänestysaktiivisuuden laskusta sekä ylätason pohdinta kansalaisaloitteiden, kansanäänestysten ja demokratiakasvatuksen tarpeellisuudesta.
Kansalaisia lähinnä olevaa paikallisdemokratiaa selonteossa käsitellään pinnallisesti. Käynnissä olevaa kuntalain uudistusta ei kunnolla kytketä selonteon pohdintoihin. Viitataan toki erilaisiin suoran demokratian käytäntöihin, joita käsitellään uudessa kuntalaissa.
Hitaan demokratian
lupaus
Hitaaseen demo-kratiaan sopii hyvin osallistuva budjetointi.
Nimenomaan paikallisdemokratiasta olisi käytävä keskustelua. Miten kansalaisista tulisi omien paikallisyhteisöjensä tulisieluisia kehittäjiä? Suosittelen syvähenkistä paneutumista hitaaseen demokratiaan. Se tarkoittaa kaikki osapuolet huomioon ottavaa puntaroivaa valmistelua ja päätöksentekoa.
Kunnassa hidas demokratia tarkoittaa eri kansalaisryhmien ja eri kunnanosien asukkaiden sekä yrittäjien oikeutta vaikuttaa lähiyhteisöjensä asioihin. Erityisen hyvin se sopii maantieteeltään laajoihin ja moniaineksisiin kuntiin. Hidas demokratia ei kyseenalaista edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää ja vahvistaa sitä. Parhaimmillaan se on hyvin tehokasta.
Hitaan demokratian ydintä ovat kansalais- ja paikallisyhteisölähtöiset vaikuttamisen keinot. Toistaiseksi niistä on keskusteltu yksi kerrallaan. Hitaan demokratian sisäistäneessä kunnassa pohditaan sen sijaan eri vaikuttamisen keinojen kokonaisuutta.
Toimivaltainen
kunnanosahallinto
Välttämätön ehto on todellinen toimivalta. Paikallisyhteisöjen asukkaiden täytyy pystyä vaikuttamaan lähipalvelujensa järjestämiseen ja maankäytön periaatteisiin. Lähipalvelut on määriteltävä. Kylä- ja kaupunginosayhdistykset tekevät jo nyt mielenkiintoisia kehittämissuunnitelmia. Ne eivät kuitenkaan yllä monipuolistamaan budjettivalmistelua. Hitaan demokratian kunnassa olisi toisin.
Yksi hitaan demokratian keskeinen osatekijä on toimivaltainen kunnanosahallinto. Sen välttämätön ehto on alueperustainen budjetointi sekä tarkka pohdinta keskitetysti ja hajautetusti hoidettavista asioista. Poliittinen koordinaatio säilyy luonnollisesti kunnanvaltuustolla.
Kunnanosahallinnon aluejaotus on mietittävä kansalaisten tarpeista lähtien. Kuntaliitosten jälkeen vanhat peruskunnat voivat olla hyviä vaihtoehtoja. Toisaalta saatetaan tarvita kansalaisten arkeen paremmin sopivia aluejakoja.
Kunnanosahallinnon piirissä tulee olla ainakin osa perusterveydenhuollosta, kotipalvelut, kirjastot, neuvolat, päivähoito, alakoulut sekä mahdollisuus vaikuttaa kaavoituksen periaatteisiin. Kielelliset olosuhteet otetaan huomioon. Kunnanosahallinnon päättäjät valitaan kansalaisjärjestöjen kautta kaikille avoimissa kokouksissa; he ovat omien alueidensa aktiivisia edustajia, joihin luotetaan. Puoluekanta ei ole ratkaiseva. Monialaisen aluelautakunnan jäsenineen asettaa valtuustokaudeksi kunnanvaltuusto.
Uuden demokratian
välineitä
Kansalaisraadit lisäävät kansalaisten osallisuutta. Kansalaisraateihin osallistuvat vapaaehtoiset ja he ovat pienoiskuva tarkasteltavan teeman kannalta tähdellisistä väestöryhmistä. Yhden kansalaisraadin osanottajien määrä on keskimäärin 25. Hitaan demokratian kunnassa päätetään, missä asioissa kansalaisraateja sekä muita asiantuntijoiden ja kuntalaisten yhteistyöfoorumeita kannattaa käyttää.
Kansalaisraatimenetelmä innostaa osallistujia. Vaikuttaminen kiinnostaa, jos siihen tarjotaan aito mahdollisuus. Kansalaisraati on esimerkki deliberatiivisesta demokratiasta, jossa kansalaisten ja päättäjien vuorovaikutus sekä tasaveroiset keskustelut ovat keskiössä. Parhaimmillaan on lopputuloksena jännittäviä, uuden sukupolven kehittämisehdotuksia.
Kansalaisraadin kaltaiset hitaan demokratian välineet innostavat vaikuttamaan myös vaaleissa. Kansalaisraatien esityksistä voidaan järjestää myös kansanäänestyksiä. Hitaan demokratian kunta innostaa asukkaitaan myös kuntalaisaloitteiden tekemiseen sekä huolehtii niiden nopeasta ja monipuolisesta käsittelystä.
Kansalaislähtöiset pohdinnat voivat liittyä kunnanosiin, mutta yhtä hyvin voidaan käsitellä yleisempiä asioita, esimerkiksi kaavoituksen periaatteita koko kunnassa. On tärkeää päättää tavoista, joilla kansalaisfoorumien esitykset otetaan osaksi poliittista ja viranhaltijavalmistelua. Tämä on jatkossa yksi kunnallisen päätöksenteon perustehtävä.
Internet tarjoaa kansalaisille oivan mahdollisuuden esittää konkreettisia parannusehdotuksia. Kunnan kotisivulle tehdään selkeä käyttöliittymä, jonka avulla asukas voi merkitä karttaan kohdan, jossa on esimerkiksi päällystevaurio. Hän voi liittää mukaan selostuksen ja valokuvan. Jos asia on organisoitu asianmukaisesti, ilmaantuu paikalle parin päivän kuluessa kunnan korjauspartio. Vastaavaa täsmäjärjestelyä kannattaa soveltaa esimerkiksi palveluissa havaittuihin kehittämiskohteisiin.
Hitaaseen demokratiaan sopii hyvin osallistuva budjetointi. Kunnan talousarviossa varataan esimerkiksi 10 000 euroa lasten leikkipuistojen kehittämiseen. Lapset ideoivat ja parhaat oivallukset toteutetaan. Vastaava määräraha voidaan budjetoida esimerkiksi kirjastojen kehittämiseen. Kirjastojen käyttäjät saavat esittää uusia sisältöjä kirjastojen palveluihin.
Paikkaperustaiset, koko kuntaa koskevat ja Internetissä olevat välineet täydentävät ja tukevat toisiaan. Kunkin erillisen keinon rooli ja huomioon ottamisen tavat pystytään määrittelemään täsmällisesti. Jos halutaan, Suomen perustana voivat olla omaan kohtaloonsa vaikuttavat vahvat paikallisyhteisöt.
Pienalueperustainen
sopimuksellisuus
On mahdollista kehitellä kunnan, mikroyritysten, kansalaisjärjestöjen ja jopa yksittäisten kansalaisten välisiä yhteistyösopimuksia, joiden avulla hoidetaan osa kansalaisten tarvitsemista palveluista. Tähän sopii hyvin kunnanosahallinto ja sen käytössä oleva budjetti, jonka avulla tilataan esimerkiksi kotiapuun tai kouluruokailuun liittyviä palveluja.
Voi syntyä kukoistavia mikromarkkinoita. Niiden tarvetta perustelee hiljattain tehty hallituksen ja opposition yhteinen sopimus tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä viidellä suuralueella. Ilman vahvoja toimenpiteitä syntyy malli, joka keskittää palvelut ja orpoonnuttaa paikallisyhteisöt.
Tarvitaan asetelmia, joissa lähipalveluja voidaan kilpailuttaa riittävän pienillä volyymeilla. Suuriin väestöpohjiin perustuvat kilpailuttamiset johtavat vääjäämättömästi suuryritysten ylivaltaan. Monopolinsa turvin ne alkavat sanella hinnat ja palvelun laatukriteerit. Talouden mekanismeihin voidaan kuitenkin vaikuttaa, mikäli poliittiset päättäjät ovat riippumattomia ja rohkeita. On aika hylätä käsitys talouden objektiivisuudesta. Turhaan ei aikanaan puhuttu poliittisesta taloustieteestä.
Kirjoittaja on aluetieteen professori Vaasan yliopistossa.
uutiskirje 