Finnwatchin tuoreen raportin mukaan suomalaisten työeläkevaroja sijoitetaan vähintään 37 miljardia euroa veroparatiiseihin rekisteröityjen rahastojen kautta (HS 14. 5.).
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen tiedotteen mukaan tässä ei ole mitään ongelmallista, sillä työeläkeyhtiöiden ”ensisijainen tehtävä on turvata luvatun suuruiset eläkkeet tulevaisuudessa sallitulla riskillä ja sovituilla eläkemaksuilla. Yksittäinen sijoittaja, kuten suomalainen työeläkevakuuttaja, ei voi vaikuttaa eri maiden veropolitiikkaan eikä rahastoiden rakenteisiin”.
Kansainvälisen veronkierron torjumisen näkökulmasta tämä näkemys on hyvin ongelmallinen. Suurimman tuoton etsiminen erilaisista veroparatiiseista vahvistaa vain entisestään suursijoittajien valtaa globaalitaloudessa. Kaksinkertaisen verotuksen sijasta, johon usein viitataan, käytännöksi on tullut kaksinkertainen verottomuus. Siksi työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta ansaitsee erityisen huomiomme. Nehän hoitavat niille annettua julkista tehtävää ja perustelevat toimintaansa yleisellä edulla.
Kansainvälisen talouden pelisääntöihin sopii huonosti se, että verot jätetään maksamatta.
Kansainvälisen talouden pelisääntöihin sopii huonosti se, että verot jätetään maksamatta, jos se on mahdollista, ja jos siitä kärsivät vain ihmiset, jotka asuvat Suomen ulkopuolella. Ja mitä kestävään kehitykseen tulee, niin veroparatiisien rooli vuosien 2008–2009 finanssivetoisessa lamassa tunnustetaan jo laajalti.
Suomen linjaa asiassa on syytä täsmentää. Hallituksen kansainvälisen veronkierron vastainen ohjelman (12. 5.) mukaan ”sijoitustoimintaan liittyen työeläkealalla käydään vuoden 2014 aikana keskustelu veroparatiiseihin liittyvistä kysymyksistä”.
Eikö keskustelun paikka olisi juuri nyt?
uutiskirje 
