KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sivistynyt meriseikkailu

Pirjo Hämäläinen
7.7.2014 17.31
Fediverse-instanssi:

Tarinat tarvitsevat usein kehyksen, joka selittää, miten ne ovat syntyneet ja miten meidän aikoihimme välittyneet.

Kehystarinoita eli kehyskertomuksia esiintyy sellaisissa teoksissa kuin Jobin kirja, Tuhat ja yksi yötä, Decamerone, Canterburyn tarinat ja Vänrikki Stoolin tarinat, mutta myös hittielokuva Titanic nytkähtää liikkeelle nykyajasta ja yli satavuotiaan Rosen muistoista.

Ohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen Nyljetyissä ajatuksissa (Teos 2014) kehyksenä on soutuvene. Kaverukset Aimo ja Köpi soutavat Pohjanlahden rantaviivaa seuraten Kustavista Hailuotoon ja esittävät taidetta koskevia monologeja.

Edelleen elävistä tähdistä säihkyy kirkkaimmin Kari Peitsamo.

Varsinaisia tapahtumia on yhtä vähän kuin Volter Kilven Alastalon salissa, joka kelluukin koko ajan matkassa mukana. Hidassoutuisella romaanilla ja hidassoutuisella retkellä on ilmeinen kohtalonyhteys.

Kilpi täytti Alastalon salin erillisillä episodeilla niin, että saranat uhkaavasti natisivat. Samaa taktiikkaa käyttää Hurme, vaikka sali onkin kutistunut nyt soutuveneeksi.

Soutamista ja kirjoittamista hallitsee tahti eli rytmi. ”Oi, tahdissa, aina tahdissa! Oi, aironhankani, tahdissa raskain vedoin sinua kulutan!” ruotsalainen Gunnar Ekelöf huudahteli ja tarkoitti runoprosessiaan.

Mutta millaisia ovat nyljetyt ajatukset? Ovatko ne kaikkein olennaisimpia, turhasta riisuttuja ja alastomia kuin tuppeen nyljetty made?

Aimo kuulostaa miehekkäältä ja Köpi kömpelöltä, mutta mahdoton kaveruksia on toisistaan erottaa, sillä ääni on aina tekijän ääni. Kun Hurmeen oma hahmo häivähtää tarinassa, sivupersoonat säikähtävät ja alkavat pajattaa psykoosista.

Kehyskertomusten helmasyntinä on epäuskottavuus. Jobin kirjassa Jumala ja Saatana lyövät vetoa miespolon hurskaudesta ja Decameronessa kymmenen nuorta pakenee ruttoa maaseudulle ja kuluttaa päivänsä kertomalla sata mehevää tarinaa.

Todellisessa elämässä pakolaisia raastaisi pelko ruton leviämisestä ja huoli omaisten terveydestä, mutta Giovanni Boccaccio antaa seurueensa suoltaa juttua pahoista papeista, tyhmistä köyhistä ja riettaista naikkosista.

Aimo ja Köpi laskettelevat ulkoa pitkiä sitaatteja, mutta välillä heidänkin on turvauduttava saappaanvarteen piilotettuihin muistilappuihin ja rannikkokaupunkien kirjastoista lainattuihin kirjoihin, joita souturetken edetessä palautellaan.

Lukeneisuudestaan huolimatta miehet eivät ole vätyksiä: maissa he painelevat mieluummin väärään kuin suoraan ja loikkivat jokaisesta uimahyppytelineestä, menipä suoritus sitten etuperin, takaperin, eriperin, jokaperin tai persperin.

Hurmeen kehys on koominen, sisus paremminkin totinen. Aimon ja Köpin taidemonologit ovat niin täynnä merkkitekoja ja vuosilukuja, että Nyljettyjä ajatuksia voisi kutsua ensyklopediaksi, johon on kerätty kaikki tarpeellinen tieto kirjallisuudesta, musiikista ja teatterista.

Toinen vaihtoehto on kulttuurikaanon. Kokoomuksen ministeri, ylioppilasmerkonomi Kaarina Dromberg ehdotti jokunen vuosi sitten, että suomalaisten kulttuurisaavutukset listattaisiin, minkä työn Hurme on tässä aloittanutkin.

Dromberg ajatteli ehkä sibeliuksia ja topeliuksia ja Sofi Oksasen kaltaisia mediakuplia, mutta Hurmeen suosimat tyypit ovat hauskoja, omaperäisiä, absurdeja, ulkopuolisia, maalaisia tai typerysten silmissä puolihulluja.

Musiikki ja teatteri on rajallisen tilan vuoksi pakko unohtaa, mutta katsokaamme, millaisia sanataiteilijoita Hurme nostaa esiin.

Viiden kärkeen kipuavat Kustavin Volter Kilpi, Nurmijärven suurin poika Aleksis Kivi ja toiseksi suurin poika Elmer Diktonius, Piippolan intellektuelli Pentti Haanpää ja Riihimäen nukkavieru aforisti Samuli Paronen.

Porrasta alempana seisovat raumalainen jaarittelija Hjalmar Nortamo, Fallesmannin Arvosta pakinoinut Sakari Pälsi, Oulun työläislasten kuvaaja Teuvo Pakkala ja kansainvälinen Maiju Lassila, jonka miehuus katosi rikkihapon loiskahdukseen.

Väinö Linnaa ei joukossa näy, sillä Hurmeen mukaan hän oli vain piirikunnallinen kyky, ajan kronikan pikkunäpertelijä ja populistinen kirjuri. Arto Salminen hakkasi hänet mennen tullen.

Edelleen elävistä tähdistä säihkyy kirkkaimmin Kari Peitsamo. Hurme ihastelee laulavan sananiekan kommunistisia ja jumalisia edesottamuksia ja lainaa nautiskellen lapsellista vaalirallia: ”Samlingsparti luktar illa, sa min flickvän Gunilla. Hon tänker atta rösta de Gröna, men jag är kommunist.”

Suomeksi säkeet kuuluvat jotensakin näin: ”Kokoomus haisee pahalle, sanoi tyttöystäväni Gunilla. Hän aikoo äänestää vihreitä, mutta minä olen kommunisti.”

Viinaa naukkaillaan souturetkellä niin maltillisesti, että naiset (Gunillaa lukuun ottamatta) pääsevät lähes kokonaan unohtumaan. Tilannetta yritetään paikata pietarilaisella Anna Ahmatovalla, jonka sanotaan olleen ”puoliksi nunna, puoliksi lutka” ja ”puoliksi enkeli, puoliksi kotka”.

Ahmatovan ja Edith Södergranin Kannaksen huvilat menevät suomalaisilta (myös Hurmeelta) sekaisin, mutta pulmaan on olemassa helppo muistisääntö: komean kotkamainen Ahmatova asui Komarovossa eli Kellomäessä ja ruotsinkielinen, rajoja rikkonut Södergran Raivolassa eli Roštšinossa.

Naisten outoa poissaoloa korostaa Martti ”Huuhaa” Innasen väkevä läsnäolo. Vanha sovinisti, pornokirjailija ja naivisti saa aivan määrättömästi palstatilaa.

Ihastuksen selittää ennen muuta slaavilainen siansaksa, jolla Innanen pääsi vuoden 1980 Syksyn sävelessä yhdeksännelle sijalle. Tarkkakorvaiset erottivat Marduusialaisesta kissantervauslaulusta sanat ”Anna suti Petruska” ja ”Tervaa koko mirjuska”.

Riipivän haikeassa Jurban leddussa lauletaan puolestaan Miskasta: ”Miska ormas kara” ja ”Miska boljaska uskad varjuska”.

Mutta kun otetaan Miska ja Petruska, sullotaan pussiin ja ravistetaan, tuloksena on veisu, joka kertoo (mistäpä muusta kuin) soutamisesta: ”Miska soutaa joella, rannalle jäi Petruska. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska? Miskan matka saareen vie, Petruskalla toinen tie. Ai ai Katinka, missä Miska, Petruska?”

Venäläishenkinen soutulaulu tai sisäkäyttöön tarkoitettu kehdonsoutulaulu kuulostaa aidolta Innaselta, mutta todellisuudessa se on peräisin kahden pedagogin, Liisa Tenkun ja Ellen Urhon Vihreästä viserryskoneesta.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset