KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Historia kuvaa millaisiin ratkaisuihin on päädytty

Ylä-Savon Kotiseutumuseon päärakennus on yli 300 vuotta vanha.

Ylä-Savon Kotiseutumuseon päärakennus on yli 300 vuotta vanha. Kuva: Juha Drufva

Ylä-Savon Kotiseutumuseo täyttää 50 vuotta.

Juha Drufva
10.7.2014 13.14

Tänä kesänä vietetään Iisalmessa sijaitsevan Ylä-Savon Kotiseutumuseon 50-vuotispäiviä. Vuonna 1946 perustettu Iisalmen kotiseutuyhdistys ponnisteli 18 vuotta, kunnes sen unelma saatiin toteutettua. Toki Iisalmen kaupunki luovutti yhdistykselle 2,5 hehtaarin tontin jo vuonna 1954 Paloisvirran eteläpuolelta, jonne samana syksynä siirrettiin Vieremän Kumpumäestä yli 300 vuotta vanha maalaistalo, joka toimii museoalueen sydämenä. Museonhoitaja asui talossa perheineen aina 1990-luvulle saakka.

Ylä-Savon kotiseutumuseon amanuenssina toimii kolmatta kesää 26-vuotias savukoskelainen Kaisa Harju. Hän on ollut mukana Olvi-säätiön ja Museoviraston rahoittamassa hankkeessa luetteloimassa museon esineitä sekä siirtämässä tietoja webmusketti-tietokantaan. Työ jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.

Harju valmistui kesäkuussa filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta pääaineenaan historia, sivuaineenaan museologia. Mikä sai sinut näinä it-aikoina opiskelemaan nimenomaan historiaa ja museologiaa? Mikä niissä sinua eniten viehättää ja kiinnostaa?

– Olen aina ollut kiinnostunut ihmisestä ja ihmisen toiminnasta, ja historia kuvaa nimenomaan sitä, miten ihminen on yksilönä ja yhteisön osana elämänsä järjestänyt ja millaisiin ratkaisuihin päätynyt eri aikoina ja eri olosuhteissa.

– Mielestäni historian tarkastelu osoittaa, millaisia me olemme ja mihin lajina kykenemme niin hyvässä kuin pahassa. Tästä syystä historian tutkimus ja tuntemus on tärkeää. Menneisyyden tunteminen ja siinä näkyvien syy-seuraussuhteiden hahmottaminen auttaa meitä arvioimaan tämän hetken ongelmia ja muodostamaan ratkaisuja jo koetun pohjalta.

Miten erottelisit historian ja museotoiminnan toisistaan? Vai ovatko museo ja historia yksi yhteen sama asia?

– Museologiassa ja museotyössä minua kiinnostaa ennen kaikkea esineisiin liittyvät tarinat ja se, miten esineiden kautta kuvataan menneisyyttä. Olen myös kiinnostunut kokoelmien taustalla olevista valinnoista ja vallasta: kuka yksittäiset esinekokoelmat on kerännyt ja miksi juuri tietynlaiset esineet ovat päätyneet kokoelmiin? Kuinka eheän kuvan kukin kokoelma menneisyydestä antaa?

Kokoelmat kertovat kerääjistään

Harjun mukaan museotoiminta on osa historian säilyttämistä ja siihen liittyvän tiedon välittämistä. Museot jakavat tietoa menneisyydestä esineiden ja niihin liittyvän informaation kautta. Esineet ja esinekokoelmat voivat myös toimia historiantutkimuksen lähteinä, sillä ne konkretisoivat entisajan elämää ja materiaalista kulttuuria, joka kullakin yhteisöllä on ollut käytössään.

– Kokoelmien sisällöt kertovat myös kerääjistään ja siitä, mikä heille on ollut keräysaihepiirissä tärkeää ja keskeistä. Olen esimerkiksi itse tehnyt pro graduni lähetystyöntekijä Emil Liljebladin Ambomaalta vuosina 1900–1932 keräämästä esinekokoelmasta. Tutkimuksessani selvitän kokoelman sisällön ja kirjallisen lähdeaineiston avulla, miten ja miksi tästä vieraan kulttuurin parista kerätystä etnografisesta kokoelmasta on muodostunut sisällöltään tietynlainen.

Olet kotoisin Itä-Lapista, Savukoskelta. Millaisia eroja mielestäsi on kotiseutusi ja yläsavolaisessa kansanperinteessä murteiden eroavaisuuden lisäksi?

– Yhtenä selkeänä ja ehkä vähän ilmiselvänäkin erona voidaan mainita vahvan poronhoitokulttuurin puuttuminen Ylä-Savosta. Omalla kotiseudullani poronhoito on merkittävä elinkeino ja monella tapaa esillä ja osana ihmisten elämää, mikä tietysti heijastui ja heijastuu myös esinekulttuuriin. Alueiden suullisen kansanperinteen eroavaisuuksien vertaamisen jätän tätä aihealuetta paremmin tunteville.

Siipiruuhi ja kivikirveitä

Ylä-Savon Kotiseutumuseon kokoelmiin kuuluu yli 4 000 esinettä, joista suurin osa liittyy yläsavolaiseen kansankulttuuriin ja arkielämään. Harjun mukaan esineistöä keräsi alkuvaiheessa muun muassa Savolainen Osakunta kotiseuturetkillään.

– Huomattavan osan siitä ovat kuitenkin lahjoittaneet yläsavolaiset yksityishenkilöt. Kokoelman historiallisesti arvokkaimpia esineitä ovat ns. keisarin kalusto 1800-luvun alusta, rahakokoelma, Pörsänmäen Hoikanlammesta löytynyt satoja vuosia vanha siipiruuhi sekä kokoelma esihistoriallisia kivikirveitä ja -talttoja.

Kirjallisissa lähteissä Iisalmi mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun puolivälissä. Asutus oli alussa vaatimatonta savolaista uudisasutusta, ja vasta 1600-luvun alussa Iisalmesta tuli kirkko- ja hallintopitäjä. Vuonna 1860 perustettiin Iisalmen kauppala, ja kaupunkioikeudet Iisalmi sai vuonna 1891.

ILMOITUS
ILMOITUS

Liha-aitta ruumishuoneena

Harju kertoo, että kotiseutumuseon pihapiiri on koottu eri puolilta Ylä-Savoa tuoduista rakennuksista. Ensimmäisenä alueelle on siirretty museon päärakennus vuonna 1954. Se on todennäköisesti rakennettu 1700-luvun alkuvuosikymmeninä. Siirto tapahtui betonista valetun kellaritilan päälle, joka toimii näyttelytilana. Seuraavaksi alueelle hankittiin tuulimylly vuonna 1965. Se on tyypiltään jalkamylly, joka on tehty Lapinlahdella Martikkalan saarella 1862 ja siirretty museolle Lappetelän kylästä.

– Navettarakennus on siirretty vuonna 1970 Ryhälänmäen kylästä. Museon alueella on myös sepän paja, jossa on sepän työvälineiden lisäksi esillä mm. käsin taottuja lukkoja avaimineen. Eloaitta eli vilja-aitta siirrettiin Iirannan kylästä 1972, mutta rakennus on tehty jo vuonna 1837. Liha-aitta saatiin vuonna 1968 Iisalmen Kangaslammin vanhainkodilta, jossa se oli toiminut mm. ruumishuoneena.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Hanna Sarkkinen.

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

Orpon hallitus leikkaa taiteelta ja kulttuurilta.

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

Päivi Räsäsen aborttipuheet herättävät huolta.

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

SAK ihmettelee: Orpon hallitus hommasi kuskejaan yrittäjinä pitävän Woltin pomon Geneveen lobbaamaan työntekijöiden asemasta

 
03

Ammattikouluissa ei tuhottu vain yleissivistystä: ”Myös ammatillisissa aineissa rima laskettiin lattian tasolle”

 
04

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
05

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025

Vasemmistoliitto vaatii Turulta apua Gazaan

11.06.2025

Eläintuotannon ytimessä on kiusallinen ja ratkaisematon ristiriita – eikä se koske vain eläinoikeuksia

11.06.2025

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Sarkkinen: Ensi viikolla Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiina

10.06.2025

Vasemmistoliitto kehitti uuden juhlapäivän kesäkuulle

10.06.2025

Suomalaisen luontojalanjäljestä valtaosa muodostuu ruuasta – kansalaisen osuus laskettiin ensimmäisenä maailmassa

10.06.2025

Vasemmistoliiton Honkasalo on huolissaan Madleen-laivan aktivisteista: ”Suomen hallitus ei voi katsoa sivusta”

09.06.2025

Vasemmistoliiton mepit vaativat helpottamaan investointeja: Ilmasto puolustuksen rinnalle

09.06.2025

Puolustusbudjetti nousee huimasti – ”Mistä rahat?” vasemmistoliiton Koskela kysyy

09.06.2025

Hoivatyötä ja hitaan kuoleman arvoitus Eija Laineen harvinaisen kypsässä esikoisdekkarissa Keisarinvihreä

08.06.2025

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

08.06.2025

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

08.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään