KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kapitalismi tuli Suomeen 1600-luvulla

Olaus Magnusin 1539 valmistunut Carta Marina ohjasi kulkijoita pohjoisessa.

Olaus Magnusin 1539 valmistunut Carta Marina ohjasi kulkijoita pohjoisessa.

Historioitsijan näkökulmasta kapitalismissa on palattu vuosisata taaksepäin.

Pontus Purokuru
10.8.2014 12.01

Markku Kuisma esitteli vuonna 2010 kirjassaan Rosvoparonien paluu huomion, josta on tänä vuonna puhuttu maailmalla Thomas Pikettyn ansiosta: 1900-luvun hyvinvointikapitalismin aika on ohi. Nyt palataan kovaa vauhtia 1800-luvun ”rosvoparonien” ja muiden pääoman omistajien valta-aikaan, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat räikeitä.

Muutenkin nykyhetki muistuttaa Kuisman mukaan 1800-luvun lopun tilannetta, josta puhutaan ensimmäisen suuren globalisaation ja Euroopan integraation aikana. Molemmissa on kyse pääoman vapauden ajasta, ja molempia leimaa samanlainen julkinen retoriikka.

Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden historian professorina toimiva Kuisma määrittelee työkseen juuri kapitalismin tutkimuksen. Historioitsijaa kiinnostavat käsitteen määrittelyä enemmän kapitalismin ilmenemismuodot ja vaikutukset eri aikoina.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nyt palataan kovaa vauhtia 1800-luvun ”rosvoparonien” ja muiden pääoman omistajien valta-aikaan, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat räikeitä.

Talouden historia on muutakin kuin taloutta

Kun Kuismalle esittää kysymyksiä kapitalismin historiasta, vastauksena on maasta toiseen polveileva luento. Yritetään tiivistää: Pohjois-Italiassa syntyi 1400-luvulla kapitalismille tyypillistä kansainvälistä kauppa- ja pankkitoimintaa. Samaan aikaan löytöretket laajensivat kaupan piiriä.

Italiasta kapitalismin kehityksen painopiste siirtyi vähitellen 1600-luvulla Euroopan Atlantin rannikoille, erityisesti Amsterdamiin, joka nousi mahtiporvariston pyörittämäksi metropoliksi. Tässä vaiheessa ruotsalaiset ja suomalaiset rannikkoalueet kytkettiin kansainväliseen kauppakapitalismiin.

Hollannin ja Englannin kauppa- ja sotalaivastojen rakentaminen tuotti kysyntää Suomessa asti. Rantakaupungeissa välitettiin maailmalle maaseudun tuottamaa tervaa ja rakennettiin laivoja, jotka ovat molemmat hyviä esimerkkejä kapitalismin kansainvälisestä luonteesta.

Terva toimii esimerkkinä siitäkin, miten kapitalismiin liittyy markkinoiden lisäksi pakkosuhteita. Tervasta nimittäin maksettiin tuottajille keskimäärin niin vähän, ettei se juuri houkutellut töihin. Valtio kuitenkin tarvitsi rahatuloja armeijaansa varten, ja tulonlisäyksen keinoksi keksittiin rahaverojen nostaminen.

Verotus tuotti talonpoikaistolle pakon hankkia rahatuloja sen verran, että veroista selvittiin. Tämä oli merkittävä syy siihen, että talonpojat alkoivat polttaa tervaa, ja näin Suomen alueesta tuli kansainvälisesti merkittävä tervan tuottaja.

Taustalla sotalaivat ja siirtokunnat

Kuisman mukaan kapitalismi ei määrity vapaan kilpailun kautta.

– Voi olla kapitalismia, jossa valtio pitää huolen vapaasta kilpailusta, mutta se on poliittisen sääntelyn tulosta.

Kun puhutaan kapitalismista, ei siis pidä puhua vain markkinoista tai taloudesta. Kapitalismiin kuuluvat myös valtio ja sotavoimat.

– Yksi naivi selitysmalli kapitalismin synnystä on, että Englanti ryhtyi vapaakauppaan ja kapitalismi pääsi sen vuoksi siellä vahvaksi. Englannin nousu oli kuitenkin hyvin paljon sotalaivaston ja siirtokuntien ansiota.

Englannissa valtio tuki kauppakomppanioita ja erilaisia monopoleja sekä suojeli omaa tuotantoaan tullipolitiikalla. Kilpailijat pidettiin kurissa sotalaivastolla. Vasta vahvistuttuaan riittävästi Englanti alkoi avata markkinoitaan ja ajaa vapaakauppaa.

1700-luvulla Lontoo otti Amsterdamin paikan hallitsevana metropolina, jota vahvisti 1800-luvulla käyttöönotettu teknologia kehruujennyineen ja höyrykoneineen. Kapitalismin pyörät saivat lisää vauhtia.

Sama kehitys käytiin Suomessa pitkälti sahateollisuuden voimalla: ensin tänne tuotiin vesivoimalla toimivia sahoja, sitten höyrysahat avasivat kasvun portit ja vapautti metsäteollisuuden koskipaikoista.

Nyt tulo- ja varallisuuserot ympäri maailmaa ovat kasvussa. Suomi seuraa taas samaa 1800-lukulaista kehitystä, joskin jälleen kerran kapitalismin edelläkävijöitä hitaammin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään