KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kapitalismi tuli Suomeen 1600-luvulla

Olaus Magnusin 1539 valmistunut Carta Marina ohjasi kulkijoita pohjoisessa.

Olaus Magnusin 1539 valmistunut Carta Marina ohjasi kulkijoita pohjoisessa.

Historioitsijan näkökulmasta kapitalismissa on palattu vuosisata taaksepäin.

Pontus Purokuru
10.8.2014 12.01

Markku Kuisma esitteli vuonna 2010 kirjassaan Rosvoparonien paluu huomion, josta on tänä vuonna puhuttu maailmalla Thomas Pikettyn ansiosta: 1900-luvun hyvinvointikapitalismin aika on ohi. Nyt palataan kovaa vauhtia 1800-luvun ”rosvoparonien” ja muiden pääoman omistajien valta-aikaan, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat räikeitä.

Muutenkin nykyhetki muistuttaa Kuisman mukaan 1800-luvun lopun tilannetta, josta puhutaan ensimmäisen suuren globalisaation ja Euroopan integraation aikana. Molemmissa on kyse pääoman vapauden ajasta, ja molempia leimaa samanlainen julkinen retoriikka.

Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden historian professorina toimiva Kuisma määrittelee työkseen juuri kapitalismin tutkimuksen. Historioitsijaa kiinnostavat käsitteen määrittelyä enemmän kapitalismin ilmenemismuodot ja vaikutukset eri aikoina.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nyt palataan kovaa vauhtia 1800-luvun ”rosvoparonien” ja muiden pääoman omistajien valta-aikaan, jossa tulo- ja varallisuuserot ovat räikeitä.

Talouden historia on muutakin kuin taloutta

Kun Kuismalle esittää kysymyksiä kapitalismin historiasta, vastauksena on maasta toiseen polveileva luento. Yritetään tiivistää: Pohjois-Italiassa syntyi 1400-luvulla kapitalismille tyypillistä kansainvälistä kauppa- ja pankkitoimintaa. Samaan aikaan löytöretket laajensivat kaupan piiriä.

Italiasta kapitalismin kehityksen painopiste siirtyi vähitellen 1600-luvulla Euroopan Atlantin rannikoille, erityisesti Amsterdamiin, joka nousi mahtiporvariston pyörittämäksi metropoliksi. Tässä vaiheessa ruotsalaiset ja suomalaiset rannikkoalueet kytkettiin kansainväliseen kauppakapitalismiin.

Hollannin ja Englannin kauppa- ja sotalaivastojen rakentaminen tuotti kysyntää Suomessa asti. Rantakaupungeissa välitettiin maailmalle maaseudun tuottamaa tervaa ja rakennettiin laivoja, jotka ovat molemmat hyviä esimerkkejä kapitalismin kansainvälisestä luonteesta.

Terva toimii esimerkkinä siitäkin, miten kapitalismiin liittyy markkinoiden lisäksi pakkosuhteita. Tervasta nimittäin maksettiin tuottajille keskimäärin niin vähän, ettei se juuri houkutellut töihin. Valtio kuitenkin tarvitsi rahatuloja armeijaansa varten, ja tulonlisäyksen keinoksi keksittiin rahaverojen nostaminen.

Verotus tuotti talonpoikaistolle pakon hankkia rahatuloja sen verran, että veroista selvittiin. Tämä oli merkittävä syy siihen, että talonpojat alkoivat polttaa tervaa, ja näin Suomen alueesta tuli kansainvälisesti merkittävä tervan tuottaja.

Taustalla sotalaivat ja siirtokunnat

Kuisman mukaan kapitalismi ei määrity vapaan kilpailun kautta.

– Voi olla kapitalismia, jossa valtio pitää huolen vapaasta kilpailusta, mutta se on poliittisen sääntelyn tulosta.

Kun puhutaan kapitalismista, ei siis pidä puhua vain markkinoista tai taloudesta. Kapitalismiin kuuluvat myös valtio ja sotavoimat.

– Yksi naivi selitysmalli kapitalismin synnystä on, että Englanti ryhtyi vapaakauppaan ja kapitalismi pääsi sen vuoksi siellä vahvaksi. Englannin nousu oli kuitenkin hyvin paljon sotalaivaston ja siirtokuntien ansiota.

Englannissa valtio tuki kauppakomppanioita ja erilaisia monopoleja sekä suojeli omaa tuotantoaan tullipolitiikalla. Kilpailijat pidettiin kurissa sotalaivastolla. Vasta vahvistuttuaan riittävästi Englanti alkoi avata markkinoitaan ja ajaa vapaakauppaa.

1700-luvulla Lontoo otti Amsterdamin paikan hallitsevana metropolina, jota vahvisti 1800-luvulla käyttöönotettu teknologia kehruujennyineen ja höyrykoneineen. Kapitalismin pyörät saivat lisää vauhtia.

Sama kehitys käytiin Suomessa pitkälti sahateollisuuden voimalla: ensin tänne tuotiin vesivoimalla toimivia sahoja, sitten höyrysahat avasivat kasvun portit ja vapautti metsäteollisuuden koskipaikoista.

Nyt tulo- ja varallisuuserot ympäri maailmaa ovat kasvussa. Suomi seuraa taas samaa 1800-lukulaista kehitystä, joskin jälleen kerran kapitalismin edelläkävijöitä hitaammin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mai Kivelä muistuttaa siitä, että hakkuiden hillitseminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

Varusmiesten päivärahat nousivat helmikuun alussa.

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

Timo Furuholm.

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

Wolt-lähetit työskentelevät surkeilla työehdoilla ja palkoilla.

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

Uusimmat

Puutteet koulutuksessa, terveydenhuollossa, turvallisessa ympäristössä ja terveellisessä ravinnossa muodostavat moniulotteisen köyhyyden ytimen, joka loukkaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia erityisesti Perun maaseudulla. Lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset voivat jatkua koko elämän ajan.

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

Mai Kivelä muistuttaa siitä, että hakkuiden hillitseminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

Varusmiesten päivärahat nousivat helmikuun alussa.

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

USA:n silloinen presidentti Barack Obama ja Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev New START -sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Prahassa huhtikuussa 2010.

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

”Hallitukselle ei siitä kunniaa kuulu, vaikka hunajapurkille hamuaakin”

 
02

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

 
03

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
04

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

 
05

Vasemmistoliiton Koskelan arvio: Ministeri Juuso on epäonnistunut

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Toinen tasavalta on yritys kansalliseksi omaksikuvaksi

16.02.2026

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

16.02.2026

Iskelmänostalgiaa ja muusikkohuumoria Suonna Konosen uudessa aluevaltauksessa

15.02.2026

Joel Kangaksen tunnelmallisesta toiminnalliseksi yltyvä Lappi-dekkari Kaltio todistaa lopullisesti kirjailijan lahjakkuuden

14.02.2026

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

14.02.2026

Kova ja kepeä sulautuvat onnistuneesti yhteen Piia Helanderin toisessa dekkarissa Huurre

13.02.2026

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

13.02.2026

Pohjoisen mepit huolissaan EU:n vaatimuksista: Diesenkalusto jäätyy pakkasissa

13.02.2026

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

13.02.2026

Pääministeripuolue ilakoi raskaussyrjinnän loppumisella –  ”Kaksinaamaista” sanoo opposition kansanedustaja

13.02.2026

Hallitus alittaa taas riman: ”On vaikea keksiä huonompaa esitystä”

13.02.2026

Lisäleikkauksia lastensuojeluun? ”Täysin käsittämätöntä”

12.02.2026

Iran sotii kansaansa vastaan – Maassa on käynnissä joukkomurha, kun islamistihallinto yrittää kukistaa kansannousun

12.02.2026

Satoja vähätteleviä, halventavia ja hyökkääviä viestejä päivässä – Häirintä uhkaa demokratiaa

11.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset