KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pelko on palaamassa

Eilina Gusatinsky
22.11.2014 15.00

Mielenkiintoista kuinka eri tavalla reagoidaan samaan tekstiin tai esiintymiseen. Oli taas mahdollisuus hämmästellä tätä kuukausi sitten annettuani pienen kommentin televisiossa. Kysymyksessä oli tietysti venäjänkielisen vähemmistön tilanne tai oikeastaan suhtautuminen Suomen mediassa vallitsevaan Venäjä-kuvaan. Yritin tapani mukaan vastata ottaen huomioon rauhallisesti sekä moninaisen venäjänkielisen väestön että suomalaisten ristiriitaiset tunteet Venäjään.

Yritän ymmärtää niitä, jotka ottavat hyvin henkilökohtaisesti kaiken negaation, mitä kirjoitetaan ja kerrotaan tänään Venäjästä. Hyvin usein unohdetaan, etteivät maan johto, valtio ja kansalaiset ole yhtä ja samaa.

Jopa tilanteessa, jossa kansan tuki johtajille on mielettömän korkea, se ei minusta tarkoita omalla kohdallani mitään. Tiedän, etten lopeta rakastamasta venäläistä kulttuuria, kieltä, ajattelijoita enkä uskomista Venäjän tulevaisuuteen. Tuskin muutun toisenlaiseksi Eilinaksi sen takia, että naapurini alkaa pelätä Venäjän johdon toimia. Mutta joku venäjänkielinen saattaa ahdistua tästä muuttuneesta ilmapiiristä. Taannoin yksi tuttavani kirjoitti Facebookissa:

ILMOITUS
ILMOITUS
Voiko esimerkiksi olla suomalaista venäläisyyttä?

”Venäläisvastaisten kirjoitusten vuoksi olen tänään perunut tietyn lehden tilauksen. Joka päivä negatiivista ja negatiivista, ei mitään positiivista mistään! Miksi maksaisin siitä että joudun lukemaan joka päivä ties kenen nerojen mielipiteet maasta missä olen syntynyt? … Haluan lisätä vielä että työkseni vien suomalaisia yrityksiä ulkomaille. Teen siis sitä mistä suurin osa vain puhuu… Mutta miksi minä joka päivä luen lehdistä kuinka paha Venäjä on? Olen venäläinen – minäkin, perheeni ja ystäväni ovat kaikki pahoja? kaikki 66 000 ja ne ”tyhmät” turistit jotka tuo rahaa tänne?”

Uskoisin, että tällaista purkausta ei olisi ollut, jos kaveri olisi varma omasta asemastaan tässä yhteiskunnassa. Mutta hän ei ole, koska kaksoiskansalaisuuttakin pidetään nyt epäilyttävänä, vatvotaan viidennen kolonnan uhkia – ja melkein päivittäin lööpeissä on paha ja pelottava naapurimaa esillä. Vaikka hän vihaisikin Venäjän politiikkaa ja sen harjoittamaa propagandaa, ihmisoikeusrikkomuksia ja niin edelleen, niin kaikki nämä palikat yhdessä tekevät hänestä heikon ja ahdistuneen.

Toisten kantojen ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä, mutta auttaa näkemään yhdistäviä lähtökohtia ulospääsyksi ahdistuksesta. Ja ehkä selitykseksi muille, miksi yhteenkuuluvuus on tärkeä myös tänne muuttaneille. Pois sulkeminen on mielestäni hyvin vaarallista varsinkin nuorelle sukupolvelle. Siis se toiseuden tunne.

Kun yritän puhua tästä, niin usein saan takaisin ehdotuksen lähteä takaisin sinne mistä tulin:

”Miksi te olette tulleet tänne pieneen ’kurjalaan’, olisitte pysyneet siellä ihannemaassanne, jos teille on niin vaikeaa olla meille niin rakkaassa Suomessamme”.

”Meitä pahemmin ahdistuneita evakko -suomalaisia oli noin puolimiljoonaa ja vielä se meistä tarttui lapsiimmekin”

Samantyyppiset, ehkä vähemmän korrektit kommentit ovat tulleet hyvin tutuiksi.

Onneksi on toisenlaisia palautteita – tukea antavia ja kannustavia.

”Olen 50-lukulainen kantasuomalainen Hämeestä, mutta aistin lapsuudessani, että en täysin kuulunut hämäläisiin ja syynkin tajusin. Olen nimittäin isän puolelta siirtokarjalaisia. Luulen siis ymmärtäväni, miten herkällä alueella liikutaan, joten ei kannattaisi turhia ilkamoida eikä varsinkaan käyttää sanan säilää omien etujen ajamisessa… Yhdessähän me tätä elämää eteenpäin viemme”.

Mietin täällä syntyneitä ja kasvaneita lapsia, maahanmuuttajataustaisia, niin kuin virallisissa kirjoissa on tapana asia ilmaista. Vai oliko se toisen polven maahanmuuttajia? Niin tai näin, heiltä ei saa viedä pois oikeutta tuntea itseään suomalaiseksi, oli heidän taustansa mikä tahansa. Siihen tarvitaan meitä aikuisia, viisaita ja ymmärtäväisiä. Onko se omien vai meidän kaikkien etujen ajamista?

Olen usein pohtinut, voiko esimerkiksi olla suomalaista venäläisyyttä? Entä eurooppalaista? Monet tuntemani ns. vanhat venäläiset ovat löytäneet vahvan yhteenkuuluvuuden suomalaisuuteen säilyttäen siteet venäläiseen kulttuuriin ja kieleen. En usko, että se on ollut helppoa. Ovathan monet taas luopuneet venäläisyydestä, koska he eivät kestäneet ainaista yhdistämistään naapurivaltioon. Muistan hyvin, kuinka vaikea oli ollut voittaa heidän luottamuksensa. Pelko, että uudet siirtolaiset särkevät sen hauraan tasapainon, minkä he ovat luoneet suomalaisessa yhteiskunnassa ennen meitä, on ollut käsiin koskettava.

Jotenkin tuntuu, että se pelko on palaamassa, enkä tykkää siitä. Se taas saa joitakin tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi, ei-toivotuksi. Toisia se vahvistaa, toisia pakottaa sulkeutumaan ja tekee onnettomiksi. On se kolmaskin vaihtoehto, mutta tuskin kukaan toivoo sitä.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään