Perustuloa on tarjottu jo vuosikymmeniä ratkaisuksi pienituloisten suomalaisten toimeentulo-ongelmiin. Jos Suomessa haluttaisiin kokeilla perustuloa, paras tapa siihen olisi kenttäkoe, kertoo Ajatushautomo Tänkin keskiviikkona julkaistu selvitys.
– Perustulon kaltaisen laajan sosiaaliturvauudistuksen vaikutuksia ei voi tietää etukäteen. Kenttäkoe tarjoaisi näyttöä siitä, onko kiistellystä perustulosta sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen uudistuksen pohjaksi, totesi selvitystä laatimassa ollut tutkija Ohto Kanninen tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
Hankkeen tutkijat esittävät vähintään kahden vuoden kokeilua, johon arvottaisiin 8 000 osallistujaa. Arpajaiset järjestettäisiin alle keskitulon ansaitsevien 18-62-vuotiaiden kesken.
Kannisen mukaan kenttäkokeessa olisi kuitenkin useita rajoitteita.
– Yksi on perustuslain vaatima kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuisi pohtimaan, voisiko tällaisen eriarvoisuuden hyväksyä hetkellisesti.
Juupas-eipäs perustulo
Ohtonen ja toinen tutkija Mikko Forss myönsivät olevansa ”vain tutkijoita”. Siksi Helsingin tiedotustilaisuuteen oli kutsuttu poliittisten nuorisojärjestön puheenjohtajat kommentoimaan tutkijoiden ajatuksia.
Vasemmistonuorten Li Andersson ja demarinuorten Joona Räsänen kritisoivat selvityksessä sitä, että siinä on asetettu tavoitteeksi työvoiman tarjonnan eli matalapalkkatyön lisääminen. Työllisyyden lisäämisen ja työvoiman tarjonnan lisäämisellä on keskeinen ero.
Andersson myös muistutti, että Vasemmistonuorten perustulokampanjassa vuonna 2012 esitettiin vähintään 700 euron kuukausituloa.
Myös keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen piti perustuloajatusta tuttuna juttuna.
– Keskustanuoret tarjosivat aikoinaan ahkeruustakuuta. Sen mukaan lisätuloista pitäisi jäädä vähintään kolmasosa työntekijälle itselleen. Silloin myös pienet ja epäsäännölliset lisäansiot kasvattaisivat käteen jääviä tuloja.
Vihreiden nuorten mielestä nykyinen suomalainen sosiaaliturva on liian byrokraattinen.
– Kyse on poliittisesta rohkeudesta yhdenmukaistaa edes yksi sosiaaliturvan muoto, perustuloa kannattavien vihreiden nuorten puheenjohtaja Mari Ohisalo esitti.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski pelkäsi, että pienipalkkaisilla aloilla ei kannattaisi perustulon jälkeen edes etsiä töitä.
– Minustakin paras argumentti perustulolle olisi byrokratian karsiminen, Koski totesi.
lehti 