KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Adam Smith korosti arvokkaiden taidehyödykkeiden hankkimista

Adam Smith (1723–90).

Adam Smith (1723–90).

Juha Drufva
30.11.2014 17.03
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Adam Smith

Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith syntyi 16. kesäkuuta 1723 Kirkcaldyssa Skotlannissa.

Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä, vapaakaupanvarhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.

Smith kuvaili markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille. Smithin vertauskuva ”näkymätön käsi”, ”ohjailee” ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa. Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius (1729–1803) esitti vuonna 1765 teoksessaan Valtakunnan voimattomuuden lähde melkein täsmälleen samat ajatukset kuin Smith.

Moraalituntojen teoriassa (1759) Smith esittää moraalifilosofisen tutkimuksen moraalista. Moraalin keskeinen osa on sympatia. Ulkopuolinen tarkastelija voi tutkia tekojen moraalisuuden luonnetta ja tasoa. Smith katsoi moraalituntojen teorian pääteoksekseen.

Smith opiskeli sosiaalifilosofiaa Glasgow’n ja Oxfordin yliopistoissa. Valmistuttuaan hän toimi luennoitsijana Edinburgin yliopistossa Skotlannissa ja työskenteli yhdessä David Humen kanssa valistusaikakaudella. Hänestä tuli Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidin ohella. Molemmat olivat elinaikanaan jopa David Humea arvostetumpia. Brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran.

Smith kuoli 17. heinäkuuta 1790 Edinburghissa. Hänet on haudattu Canongaten hautausmaalle Edinburghiin.

Taide talousteorioissa osa 2

Markkinatalous on tehokkuus- ja voittoperiaatteineen hanakasti työntämässä isoa sotilassaapasjalkaansa myös kulttuuri- ja taide-elämän oven väliin. Millaisin eväin ja aikein nämä taloustoimijat ovat eri aikakausina kulttuuri- ja taide-elämässä liikuskelleet?

Modernin taloustieteen isän Adam Smithin (1723–90) kirjasto käsitti noin 3 000 nidettä. Hänen suosikkejaan olivat Horatius, Sofokles ja Euripides. Talvella 1748 Smith luennoi Edinburgissa Englannin kirjallisuudesta. Tuoreen aiheensa vuoksi luennot olivat hyvin suosittuja. Vähän ennen kuolemaansa Smith tosin poltti kyseiset luentokäsikirjoitukset. Smith keräsi ja julkaisi William Hamilton of Bangour -vainajan runot tämän ystävien pyynnöstä.

Smith oli vuonna 1752 perustetun Glasgowin Kirjallisen Seuran jäsen. Glasgowissa Smith piti kirjallisuusluentoja kolmena talvena peräkkäin ja valmisti niiden ohella taloustieteellisen luentosarjan talvella 1750–51. Niissä hän esitti Francis Hutchesonilta oppimiaan kaupan vapauden periaatteita. Smithin ”siveellisten tunteiden teoria” pohjautuu Hutchesonin Glasgowissa pitämiin luentoihin.

Hutcheson piti työtä varallisuuden varsinaisena lähteenä ja todellisena arvon mittana. Hän julisti jokaisen luonnolliseksi oikeudeksi käyttää kykyjään oman mielensä mukaan omia tarkoituksiaan varten mihin työhön tai virkistykseen tahansa, joka ei tuota vahinkoa toisten persoonalle tai omaisuudelle, paitsi milloin julkiset edut toisin vaativat. Smithin luennot sisälsivät jo Kansojen varallisuudessa esitetyn ytimen.

Katoavat sävelet

Smithin mukaan yhteiskunnan muutamien kunnioitettavimpien säätyjen työ ei talouspalvelijoiden työn tavoin tuota mitään arvoa eikä kiteydy eikä toteudu missään pysyvässä esineessä tai myytävässä hyödykkeessä. Palvelijan työ ei kestä tämän työn lakattua, eikä sillä voi myöhemmin hankkia yhtä suurta työmäärää. Esimerkiksi hallitsija kaikkine oikeus- ja sotilasviranomaisineen, sekä koko armeija ja laivasto, ovat tuottamattomia työntekijöitä:

”He ovat yleisön palvelijoita, ja heitä ylläpidetään muiden ihmisten tuotannollisen toiminnan vuosituoton osalla. Valtakunnan suojelun, turvallisuuden ja puolustuksen tämän vuoden työn tuloksella ei voi ostaa valtakunnan suojelua, turvallisuutta ja puolustusta seuraavana vuonna. Samaan luokkaan on luettava sekä muutamat arvokkaimmat ja tärkeimmät että muutamat mitättömimmät ammatit, kuten papisto, lakimiehet, lääkärit, kaikenlaiset oppineet, sekä näyttelijät, ilveilijät, soittoniekat, oopperalaulajat, balettitanssijat ja muut taiteilijat.”

Smith myöntää, että kyseisten ammattikuntien työllä on tietty arvo, jota säätävät aivan samat periaatteet kuin kaikenlaista muutakin työtä. Kuitenkaan heistä hyödyllisimpienkään työ ei tuota mitään, jolla myöhemmin voitaisiin ostaa tai hankkia yhtä suurta työmäärää:

”Kuten näyttelijän lausunta, puhujan esitys tai soittoniekan sävel, katoaa jokaisen työ samalla hetkellä, kuin se tuotetaan.”

Tämän kuvion muutti täysin äänitys- sekä filmiteollisuus, kun esimerkiksi Hollywoodin viihdeteollisuudesta tuli yksi maailman suurimmista tuotannonaloista. Esimerkiksi rockbändit ovat nykyään eräänlaisia tuotantolaitoksia.

Smithin mukaan tuottamattomia työläisiä, eli talouspalvelijoita voi pitää hyvätuloinen työmieskin, ei pelkästään maanomistaja tai rikas kauppias. Työmies voi toisinaan mennä katsomaan näytäntöä tai nukketeatteria ja näin hän ylläpitää erästä tuottamattomien työläisten ryhmää:

”Veroja maksamalla työmies auttaa ylläpitämään jotakin toista ryhmää, joka tosin on kunnioitettavampi ja hyödyllisempi, mutta yhtä tuottamaton kuten vaikkapa näyttelijät tai soittoniekat. Työmiehen sen sijaan täytyy aina ansaita ensin palkkansa tekemällään työllä, ennen kuin hän voi käyttää mitään tulojensa osaa esimerkiksi huvituksiin.”

Vieraanvaraisuuden tuhlaavaisuus

Skottilaisena moraali- ja nuukuusfilosofina Smith ei käsittänyt, että rikas mies kuluttaa tulonsa etupäässä vieraanvaraisuuteen jakaen siitä suurimman osan ystävilleen ja tovereilleen. Smithin mielestä joutaviin esineisiin, vaatetukseen, huonekalujen pikku koristuksiin, jalokiviin, koruihin ja rihkamaan tuhlaaminen osoittaa alhaista ja itsekästä mielenlaatua.

Sen sijaan arvokkaiden hyödykkeiden kasaaminen on suotuisampaa yksityiselle säästäväisyydelle sekä julkisen pääoman kasvulle. Se ylläpitää tuottavia ihmisiä ja myötävaikuttaa yleisen rikkauden kasvuun paljon enemmän kuin kulutusrihkamaan tuhlaaminen. Mitähän Smith tuumaisi nykyisestä kertakäyttökulutuskulttuurista?

Smith laskeskeli, että kestävien hyödykkeiden hankkimiseen käytetty rahankulutus antaa ylläpidon suuremmalle ihmismäärälle kuin mitä tuhlaavimpaankaan vieraanvaraisuuteen käytetty. Suurissa juhlissa käytetyistä elintarvikkeista heitetään jopa puolet tunkiolle ja suuri osa aina tuhlataan ja turmellaan:

”Mutta jos tällaisten kemujen rahankulutus olisi käytetty muurarien, kirvesmiesten, verhoilijoiden, mekaanikkojen ja muiden työssä pitämiseen, olisi samanarvoinen elintarvikemäärä jaettu vielä suuremmalle luvulle ihmisiä, jotka olisivat ostaneet elintarvikkeet pennyttäin ja nauloittain, eivätkä hävittäneet tai heittäneet pois ainoatakaan unssia niistä. Toisessa tapauksessa tämä rahankulutus ylläpitää tuottavia, toisessa tuottamattomia ihmisiä. Tuottamattomat ihmiset eivät lisää valtakunnan maan ja työn vuotuisen tuoton vaihtoarvoa.”

Tuottava työ ja palvelutyö?

Smithin mielestä on parempi leikkiä ilmaiseksi kuin tehdä työtä ilmaiseksi, eikä talouspalvelijan ylläpito milloinkaan maksa itseään. Ihminen rikastuu käyttämällä useita käsityöläisiä ja köyhtyy käyttämällä useita talouspalvelijoita.

Tässä todistelussa Smith unohtaa, että kyseinen rikastuminen käsityöläisiä käyttämällä pitää paikkansa vain silloin, kun käsityöläisiä käytetään tuottamaan myytäviä hyödykkeitä ja milloin talouspalvelijoita käytetään yksinomaan isännän mukavuudeksi.

Ihminen voi köyhtyä ja usein köyhtyykin käyttämällä väkeä valmistamaan erikoisia esineitä tai myytäviä hyödykkeitä omaa kulutustaan varten. Majatalon pitäjä voi rikastua ja usein rikastuukin pitämällä talouspalvelijoita.

Smithin mielestä tuottavaa työtä oli ainoastaan konkreettisten esineiden rakentaminen ja palveluissa rahaa vain paloi, eikä sitä saatu koskaan konkreettisena hyötynä takaisin.

Smith katsoi, että kaikki valtion työntekijät tekivät tuottamatonta työtä, koska he olivat palveluammatissa.

J.M. Keynes (1883-1936) käänsi Smithin ajatuksia tuottamattomasta palvelutyöstä toiseen suuntaan. Julkinen sektori toimiikin hänen mukaansa talouskasvua tasoittavana ja edistävänä varaventtiilinä. Valtion on talouden taantumavaiheissa tarvittaessa vaikka ”tuhlattava” itsensä ulos ylituotannon sekä kansantalouden liikasäästämisen aiheuttamista ongelmista.

Smithin katsannossa valtio oli sitä vauraampi, mitä suurempi osa työvoimasta työskenteli konkreettisessa tuotannossa. Tällöin työvoimaa ei sidottu tuottamattomaan työhön eikä verotus syönyt pääoman kasautumista.

Keynesille säästäminen ei ollut enää pelkästään hyve. Tästä näkökulmasta julkinen sektori olikin säästäjä, tuottaja ja investoija, ei pelkästään julkisten varojen kuluttaja. Tästä seurasi vaikeasti nieltävä väite, että valtion budjetin alijäämä voisi olla hyvä asia tuotannon pyörien pyörimään saattamisessa.

Tästä syystä Keynes katsoikin, että taloustieteen kiistakapulat saattavat tulevaisuudessa muodostua perustaltaan moraalisiksi. Käsite työn vieroksunta on yksi osoitus siitä, miten yhteiskunnan rakenteellinen työttömyys yritetään sälyttää yksilöiden moraaliseksi vajeeksi periaatteella: Aina tekevälle töitä löytyy.

Lähteet: Adam Smith: Kansojen varallisuus. Suom. ja elämäkerralla ynnä E. Cannanin mukaan selityksillä varustanut Toivo T. Kaila, WSOY 1933.

P.J. O´Rourke: Adam Smithin Kansojen varallisuus. Ajatus-kirjat 2008.

John Maynard Keynes: Työllisyys, korko ja raha- yleinen teoria. Suom. Ahti Karjalainen ja Pentti Kivinen. WSOY 1951.

Antti Alaja & Esa Tuominen: Taloutta työväelle – markkinaliberalismin myyttejä murtamassa. Into 2013.

Adam Smith

Skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi Adam Smith syntyi 16. kesäkuuta 1723 Kirkcaldyssa Skotlannissa.

Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä, vapaakaupanvarhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.

Smith kuvaili markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle, kansalliseen sääntelyyn ja etuoikeuksiin perustuvalle merkantilismille. Smithin vertauskuva ”näkymätön käsi”, ”ohjailee” ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa. Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius (1729–1803) esitti vuonna 1765 teoksessaan Valtakunnan voimattomuuden lähde melkein täsmälleen samat ajatukset kuin Smith.

Moraalituntojen teoriassa (1759) Smith esittää moraalifilosofisen tutkimuksen moraalista. Moraalin keskeinen osa on sympatia. Ulkopuolinen tarkastelija voi tutkia tekojen moraalisuuden luonnetta ja tasoa. Smith katsoi moraalituntojen teorian pääteoksekseen.

Smith opiskeli sosiaalifilosofiaa Glasgow’n ja Oxfordin yliopistoissa. Valmistuttuaan hän toimi luennoitsijana Edinburgin yliopistossa Skotlannissa ja työskenteli yhdessä David Humen kanssa valistusaikakaudella. Hänestä tuli Ison-Britannian arvostetuin filosofi Thomas Reidin ohella. Molemmat olivat elinaikanaan jopa David Humea arvostetumpia. Brittihallinto antoi Smithille mahdollisuuden valita virkansa vapaasti. Kaikkien hämmästykseksi Smith halusi itselleen tullimiehen viran.

Smith kuoli 17. heinäkuuta 1790 Edinburghissa. Hänet on haudattu Canongaten hautausmaalle Edinburghiin.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Työministeri Matias Marttinen kyselytunnilla.

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset