Kymmenet tuhannet akavalaiset työskentelevät ilman omaa työehtosopimusta. Tilanteeseen havahtunut Akavan Erityisalat (AE) päätti perustaa sopimuksettomien työryhmän selvittämään syitä tähän.
– Ilman omaa sopimusta olevista suurin osa työskentelee pienissä yrityksissä aloilla, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, AE:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki tietää.
Järjestön tekemän selvityksen mukaan lähes 70 prosentilla vastanneiden työpaikoista oli käytössä jokin työehtosopimus, mutta neljännes ei osannut sanoa, mitä sopimusta noudatetaan.
AE:n ja jäsenyhdistysten tekemiä palkkasuosituksia oli käytössä vain vajaalla kuudella prosentilla jäsenistä.
Kaikilla ei ole luottamusmiestä
Monen työntekijän työpaikalla ei ollut kyselyn aikana oman liiton luottamusmiestä tai -valtuutettua. Useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta ei tiennyt kuka häntä työpaikalla edustaa. Useimmin työpaikalla oli jonkin muun liiton luottamusmies.
– Ihmiset pelkäävät valita omaa edustajaansa, koska työnantaja vastustaa tai ei ainakaan kannusta valintaa, Luomanmäki kertoo.
Hän muistuttaa liiton jäsenyyden tärkeydestä, koska ilman omaa sopimustakin olevalla jäsenellä on kahnaustilanteissa tukenaan liiton lakimies.
– Ei kai työnantajakaan oikeasti toivo, että jäsenet alkavat yhä enemmän asioida työehtoasioissa juristinsa välityksellä. Tähän voidaan päätyä, jos sopimisen perinne puuttuu.
Metsäteollisuus nihkeä ylempien sopimukselle
Luomanmäki ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari kertoivat järjestöjensä yhteisessä seminaarissa sopimustavoitteistaan.
Luomanmäen mielestä akavalaiset on saatava keinolla millä hyvänsä työehtosopimusten piiriin nykyistä kattavammin.
YTN:n Porokarin mukaan järjestön edustajan nimi on 33 sopimuksen alla. Isoista aloista ilman ylempien sopimusta ovat muun muassa rakennusala, kauppa ja metsäteollisuus.
Metsäteollisuuden kanssa sopimus oli Porokarin mukaan jo lähellä.
– Me vaadimme luottamusmiehiä ja työaikapankkia. Työnantaja lupasi, että saatte työaikapankin, mutta ette luottamusmiehiä.
Neuvotteluissa pidetyn kesätauon jälkeen työnantajan ajatukset olivat Porokarin mukaan taas muuttuneet.
– He ilmoittivat, etteivät teekään sopimusta ja puhuivat vain yksilöllisistä palkkasopimuksista ja työajoista. Työnantaja vaati esimerkiksi oikeutta määrätä toimihenkilö töihin vaikka sunnuntaiyönä, Porokari kertoo.
Sopimusta ei syntynyt.
Porokari ihmettelee, että miinusmerkkiset raamisopimukset työnantajille kyllä kelpaavat, mutta muuhun kollektiivisopimiseen suhtaudutaan äärimmäisen kielteisesti.
lehti 