Maailma on väärällään uskomuksia, ismejä, aatteita, elämänjäsentämismalleja ja eettisiä koodistoja. Eläköön ajatuksen- ja valinnanvapaus, mutta ei niin, että joittenkin yhteisöjen toimintaa valtio tukee niille kuulumattomissa instituutioissa. Pahimmillaan tämä tapahtuu veronmaksajien varoilla ja aikansa eläneen lainsäädännöllisen erityisaseman turvin. Esimerkkinä tästä kristinuskon tuputtaminen Yleisradion kanavilla.
Yle lähettää päivittäin hartausohjelmiaan. Käytännössä nämä ovat evankelis-luterilaisen kirkon, sekä muutaman pienemmän kristillisen kirkkokunnan sananjulistusta. Sunnuntaisin hartausohjelmat saavat peräti nelisen tuntia ohjelma-aikaa, tarjoajina TV 1, TV 2, Yle Fem, Radio 1 ja Radio Vega.
Eikä suosinta jää pelkästään ilmaiseen ohjelma-aikaan. Yle tuottaa, ohjaa, kuvaa, äänittää ja lähettää ohjelmat ilmaiseksi. Siis: rahapulaansa poteva Yle sponsoroi yhtä uskomusmallia. Mikähän äläkkä nousisi, jos jollekin toiselle massaliikkeelle, esimerkiksi ammattiyhdistykselle, annettaisiin vastaava tuki?
Kirkot laitoksina ja uskonnot ilmiöinä ovat tietenkin ohittamaton paikka joukkoviestinnässäkin. Niillä on, ja tulee olla, sama esilläolo-oikeus kuin muittenkin aatteiden varaan rakentuvilla yhteisöillä.
On myös luonnollista, että kristikunnan suurina juhlapäivinä, kuten jouluna ja pääsiäisenä lähetetään niihin liittyviä ohjelmia – ihan niin kuin vappunakin kerrotaan työväenliikkeen ja opiskelijoitten asioista. Näin myös silloin, kun niitten piirissä tapahtuu jotain merkittävää ja uutisoinnin arvoista .
Yhtä vähän kuin pidän ajatuksenvapauden rajoittamisesta, pidän ikimuistoisiin ”läänitysoikeuksiin” perustuvasta suosinnasta. Uskonnonvapauden perusperiaatteet ovat oikeus uskoa mihin tahtoo, olla uskomatta mihin ei tahdo, ja se, ettei mikään uskomussuunta ole valtiovallan erityisessä suosikkiasemassa. Kaksi ensimmäistä periaatetta ovatkin kunnossa. Kolmannessa on paljon parantamisen varaa.
Toivottavasti joku terhakka kansanedustaja, esimerkiksi kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, joka oli niin tarkka ja periaatteellinen Loton siirtämisessä Yleltä kaupalliselle kanavalle, tekee ehdotuksen aikansa eläneen tasa-arvottoman Yleisradiolain uudistamiseksi.