KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Voissa paistamisesta

Eilina Gusatinsky
24.1.2015 15.00

Olen ollut mukana mielenkiintoisessa projektissa, jota nyt esitetään televisiossa. Se on Suomi on venäläinen, 10-osainen sarja, jossa pohditaan venäläisyyttä Suomessa. Mukanaoloni tarkoittaa lähinnä haastattelupätkiä eri osissa sekä muutamaa päivystystä nettichattailussa ohjelman esittämisen jälkeen. Siellä minulta kysyttiin myös, ketkä voisivat olla venäläisyyden eri piirteiden asiantuntijoita.

Sarjan tekijäporukka ansaitsee kiitoksen. Kyseessä on tosi kova tiimi, ja se tekee erittäin tärkeää työtä. Paras tunnustus on ollut yhden tuttavan kommentti ensimmäisen osan esittämisen jälkeen. Hän sanoi, että vain Suomessa näin vaikeaan aikaan tehdään ohjelmaa, missä ei valiteta, kuinka venäläiset ovat kyllästymisen asti väsyttäneet maailmaa omalla käyttäytymisellään, eikä voivotella, miten huonosti kaikki on Venäjällä, vaan käydään läpi kuinka venäläinen kulttuuri on vaikuttanut Suomessa.

Samoin maiden yhteinen historia käydään läpi, kerrotaan Suomen venäjänkielisistä ja pohditaan omaa suhtautumista heihin. Ei yhtään pahaa sanaa Venäjästä, venäläisistä, ei minkäänlaista kiihkoa edes keskustelussa ryssävihasta. Sitäkin on pyrkimys käsitellä faktana ja tutkia sen historiallisia juuria. Lopuksi tuttavani kysyikin: Miksi täällä kaikki ovat niin kilttejä?

Yritän ymmärtää näitä argumentteja, mutta en suostu olemaan vastuussa Karjalan menettämisestä.

Mielenkiintoista oli tutustua katsojien kommentteihin ja kysymyksiin. Olin päivystävä asiantuntija ensimmäisen jakson jälkeen ja sain tutustua erilaisiin pelkoihin, joita en itse osannut kuvitellakaan. Esimerkiksi suhtautuminen ortodoksiseen kirkkoon – siihen, joka on Venäjällä. ”Pelkään ortodoksikirkkoa… Mistä mahtaa johtua poliittisen ja uskonnollisen vallan veljeily (Venäjällä)? Onko kiihkouskovaisuus osa venäläisyyttä, kommunismikaudesta riippumatta?”

Oli jonkin verran tyypillisiäkin kommentteja, kuten ”ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Turha kysellä, miksi heistä ei tykätä, ei tarvitse kuin mennä sankarihautausmaalle niin siellä se vastaus on”. Yritän ymmärtää näitä argumentteja, mutta en suostu olemaan vastuussa Karjalan menettämisestä.

Kiinnitin enemmän huomiota kysymyksiin, jotka askarruttavat minuakin paljon. Vuoden ajan olen pohtinut, kuinka Suomessa asuvat venäjänkieliset kokevat täällä asumisen. Vielä vuosi sitten olin jokseenkin varma, että päätös muuttaa pois kotimaasta on ollut Neuvostoliiton romahdettua vapaehtoinen. En tarkoita pakolaisia, koska suurin osa venäjänkielisistä on tullut Suomeen joko avioliiton kautta, paluumuuttajina tai sitten työn ja opiskelun takia.

Monesti saan kuulla, että Suomessa maahanmuuttajan asema on hyvä eikä kantaväestö syrjii niitä, jotka ahkerasti yrittävät integroitua tähän yhteiskuntaan ja tekevät töitä. Uskon edelleen, että oman paikan täältä löytäneet ovat sitoutuneet rakentamaan Suomen hyvinvointia, näkevät lastensa tulevaisuuden täällä. En uskonut, että jonain päivänä joudun tilanteeseen, jolloin on pakko vastata kysymykseen: Kumman puolen valitset? Pidin sitä mahdottomana 2000-luvulla.

Olen kolumneissani pohtinut monien venäjänkielisten ahdinkoa liittyen siihen, millä tavalla mediassa kirjoitetaan ja keskustellaan Venäjästä. He epäilevät, että suomalaisten mielestä jokainen venäjänkielinen on sama kuin Venäjän valtio.

Suomalaiset taas kirjoittavat: ”Kantaväestö tuskin pitää teitä minään uhkana, mutta jos käy ilmi, että suuremmalla joukolla propaganda uppoaa teihin, niin sitten se lisää ihmetystä ja spekulaatiota. Voidaan myös ajatella, että Putin voisi jossain tilanteessa käyttää hyväksi maahanmuuttajien vähemmistöä ja tulla teitä ”pelastamaan”. Tämä nyt on tietysti aika äärimmäinen pelko, mutta maailma on kummallinen.”

Tunnen ihmisiä, jotka rakentavat oman maailmankäsityksensä ainoastaan Venäjän television kautta. Tiedän, että on olemassa kriittisesti läntiseen maailmaan suhtautuvia, vaikka ovat kasvaneet Suomessa ja opiskelleet täällä. Heissä on tietynlaista katkeruutta, pettymystä, mutta tuskin heidän suunnitelmissaan on poismuutto tai avun hakeminen rajan toisella puolella. He eivät vain usko olevansa tasavertaisia suomalaisia ja näkevät täkäläisen järjestelmän kaksinaamaisena ja yhtä lailla epädemokraattisena kuin venäläisen tai sitten kiinalaisen. Johtuuko se ulkopuolisuuden tunteesta? Onko niin, että heidän kokemansa epäluottamus kääntyy vastaavasti epäluottamukseksi yhteiskuntaa kohtaan?

Suomalaiset eivät tiedä, mitä suomenvenäläisten päissä liikkuu, mutta epäilevät, ettei mitään hyvää, koska ”on se Moskovan propaganda”. Suomen venäjänkieliset taas joko eivät ajattele mitään, tai olettavat, että olisivat he mitä mieltä tahansa, heitä pidetään silti outoina toisina.

Siinä ollaankin umpikujassa. Niin kuin yhdessä kommentissa todettiin: ”Mietityttää todella, että mitenkähän tiiviisti ulkomailla asuvat venäläiset nykyään sitoutuvat Venäjään ja sen poliittisiin linjoihin, kun ’venäläisten suojelusta’ on tullut Moskovalle kuitenkin jonkin tasoinen vallankäyttöväline omien rajojen ulkopuolella”.

Auttaisiko Suomessa säännöllinen venäjänkielisen väestön mielialan monitorointi ja tutkimus siitä, mitä mediaa he seuraavat? Olisi myös tärkeä etsiä aktiivisia, kotoutuneita venäjänkielisiä ja heidän kanssaan löytää toimivia ratkaisuja yhteiskunnallemme – pelkäämättä, että jokin ulkopuolinen taho tulee sotkemaan kehitystä.

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään