KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ruotsalaisille kallonmittaajille suomalaiset olivat rotujen pohjasakkaa

Nykyajan rasistit vaalivat valkoisen rodun sijaan kulttuurista puhtautta, sanoo kulttuuriantropologi Tapio Tamminen.

Nykyajan rasistit vaalivat valkoisen rodun sijaan kulttuurista puhtautta, sanoo kulttuuriantropologi Tapio Tamminen. Kuva: Jarno Mela

Ruotsalaisen nationalismin historia antaa karmeita esimerkkejä siitä, miten rasismia on harjoitettu tieteen nimissä. Tapio Tammisen teos Kansankodin pimeämpi puoli sai vuoden 2015 Tieto-Finlandian.

Pontus Purokuru
1.2.2015 13.02

Tapio Tamminen

Filosofian tohtori, kulttuuriantropologi, tietokirjailija, radioesseisti ja toimittaja.

Tutkinut esimerkiksi uskonnollis-nationalistisia yhteisöjä Intiassa.

Julkaissut muun muassa kirjat Pahan viehätys – natsismin ja terrorin lähteillä (Otava 2004) sekä Kansankodin pimeämpi puoli (Atena 2015).

Uutisista näkyy, että väkivaltainen äärioikeistolainen liikehdintä on yleistynyt Ruotsissa. Uutiset eivät kuitenkaan kerro, kuinka syvälle rasismi ja vähemmistöjen syrjintä porautuvat maan historiassa.

Kulttuuriantropologi Tapio Tamminen taustoittaa kirjassaan Kansankodin pimeämpi puoli eurooppalaisen äärioikeiston nousua Ruotsin historian kautta. Vedenjakajana on Suomen menettäminen Venäjälle 1800-luvun alussa. Siitä lähtien Ruotsissa alettiin tuottaa ajattelua, jossa yhdeksi eliöksi kuviteltu kansa yhdistyy kulttuuriseen ja rodulliseen ylemmyydentuntoon.

Kirjan keskeinen juonne on kuvaus kansankoti-ajattelun kytkeytymisestä rotuoppeihin ja väestönjalostukseen. Esimerkiksi hyvinvointivaltion isänä tunnettu Gunnar Myrdal kannatti puolisonsa Alvan kanssa eugeniikkaa ja pakkosterilisaatiota.

Myrdalien ajattelussa ei ollut kyse rotujen välisestä erottelusta, vaan lasten syntyminen kaikille “kelvottomille” vanhemmille oli estettävä. Erityisesti ”imbesillit” oli sterilisoitava.

Ruotsissa säädettiin vuonna 1935 laki, jonka mukaan potilas voitiin pakkosterilisoida, jos kyseessä oli vakava mielisairaus, heikkomielisyys tai huono geeniperimä. Sterilisaatio oli mahdollista myös “epäsosiaalisen elämäntavan” perusteella.

Hyvinvointivaltio ei ollut kaikille

Ruotsissa harjoitettua rotu- ja perinnöllisyyspolitiikkaa on joskus kutsuttu ”sosiaalidemokraattiseksi eugeniikaksi”. Lähes kaikki Ruotsin puolueet kuitenkin hyväksyivät pakkosterilointilait varauksetta. Niitä vastustivat vain kommunistit ja demareiden vasemmistosiipi. Kun perimän vaalimisesta tehtiin uutta lakia vuonna 1941, syrjivä puhe oli vielä suorempaa.

– Luulen, että on parempi mennä vähän liian pitkälle kuin ottaa riski epäkelpojen ja heikkomielisten jälkeläisten saattamisesta maailmaan, kommentoi sosiaalidemokraattien kansanedustaja Karl Johan Olsson.

Vielä vuonna 1975 Ruotsissa steriloitiin 1 028 henkilöä. Yhteensä vuosina 1935–1975 steriloituja oli 63 000. Suurin ryhmä muodostui kouluttamattomista ja huonosti koulutetuista työläisistä vaimoineen.

Ruotsin rasismin historia on hyvin yläluokkaista. Professorit ja kulttuuritoimijat satuilivat rotuteorioita, ja historioitsijat ja runoilijat keksivät päistään nationalistisia myyttejä.

Rodun tilalle kulttuuriset lokerot

Suurena linjana Tammisen kirjassa on siirtymä kulttuuriseen rasismiin, jossa vaalitaan rodun sijaan kulttuurista puhtautta. Uuden rasismin mukaan kaikilla on oikeus elää, kunhan elävät omissa kulttuurisissa lokeroissaan tai sulautuvat täysin valtakulttuurin normeihin.

– Kulttuurinen puhtaus tarkoittaa valkoisessa nationalismissa paluuta myyttiseen aikaan, jolloin kansakunta oli mahdollisimman puhdas, eli aikaan ennen siirtolaisuutta. Ruotsissa se tarkoittaa kansankodin ensimmäisiä vuosikymmeniä.

Ruotsalainen äärioikeisto on onnistunut nousemaan viime vuosikymmeninä valjastamalla muun muassa maahanmuuton lisääntymisen ja työttömyyden.

Olisiko uusnatsismi menestynyt, vaikka Ruotsi ei olisi alkanut ottaa lisää maahanmuuttajia?

– Ei tiedetä yhtään, mitä olisi tapahtunut toisessa tilanteessa. Vastuu äärinationalismista kuuluu kuitenkin kiihkoilijoille. Suomessakin pienellä siirtolaismäärällä äärioikeisto on saanut ison ongelman kehitettyä maahanmuuton ympärille.

Saamaton ja hidas suomalainen

Suomalaisten rodullinen luokittelu otettiin Ruotsissa käyttöön 1800-luvun lopulla. Monet omaksuivat Ruotsissa diplomaattina neljä vuotta viettäneeltä rotutieteilijä Arthur de Gobineaulta yleisen käsityksen, jonka mukaan suomalaiset olivat rodullista pohjasakkaa.

Lääkäri Gustav Retzius totesi Suomen tutkimusmatkallaan 1873, että tyypillinen suomalainen on ”saamaton ja hidas, raskastekoinen ja kömpelö ruumiinliikkeissään, kaikin tavoin hyvin vanhoillinen”.

Seuraavan askeleen suomalaisten luokittelussa otti Herman Lundborg, josta tuli 1922 Uppsalan uuden rotubiologisen tutkimuslaitoksen johtaja. Instituutti pyrki osoittamaan ruotsalaisten rodullisen puhtauden muun muassa vertailemalla heitä alempiin kansakuntiin.

Lundborgin perustaman laitoksen tutkijat mittailivat saamelaisten ja ”lyhytkalloisten rotuun” kuuluvien suomalaisten päitä vielä 1930-luvun lopulla. Lappilaisten työtuvissa köyhille lapsille opetettiin Lundborgin kirjoista, kuinka rotujen sekoittuminen johtaa rappiollisiin jälkeläisiin.

Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena 2015. 250 sivua.

Lue Tapio Tammisen koko haastattelu perjantaina 30.1. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä tai osta näköislehti.

Tapio Tamminen

Filosofian tohtori, kulttuuriantropologi, tietokirjailija, radioesseisti ja toimittaja.

Tutkinut esimerkiksi uskonnollis-nationalistisia yhteisöjä Intiassa.

Julkaissut muun muassa kirjat Pahan viehätys – natsismin ja terrorin lähteillä (Otava 2004) sekä Kansankodin pimeämpi puoli (Atena 2015).

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään