Yliopistoihin ollaan jälleen tekemässä suuria rakenneuudistuksia.
Suomen yliopistot UNIFI ry on tilannut eri aloilta raportit yliopistojen kehittämisestä. Ensi viikolla julkaistavissa, lähinnä yliopistojen vararehtoreista ja dekaaneista koostuneiden työryhmien laatimissa raporteissa ehdotetaan esimerkiksi pienten oppiaineiden lakkauttamista tai yhdistämistä sekä kilpailun ja taloudellisten kannustinten lisäämistä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen johtamassa yhteiskuntatieteiden raportissa otetaan vahvasti kantaa sen puolesta, että kandidaattikoulutukseen otettavat opiskelijat eivät enää saisi suoraan oikeutta maisterikoulutukseen.
Opiskelijat eivät enää saisi suoraan oikeutta maisteri- koulutukseen.
”Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteellinen erottaminen edistäisi liikkuvuutta, lisäisi tervettä kilpailua yliopistojen kesken ja antaisi näille todellisia kannustimia keskittyä vahvuusaloilleen ja profiloida erikseen kandidaatti- ja maisteriohjelmiaan”, perustellaan Kansan Uutisten saamassa raportissa.
Raportissa toivotaan myös suurempaa liikkuvuutta kandidaattitasolta työelämään. Samalla todetaan, että tämän mahdollistavia työmarkkinoita ei ole olemassa.
Opetusta
keskitetään
Yleinen trendi raporteissa on oppiaineiden ja opetuksen yhdistely, karsiminen ja keskittäminen. Lisäksi halutaan lisää kilpailua ja erikoistumista. Raporteissa ehdotetaan myös joidenkin oppiaineiden ja koulutusohjelmien ”harkittua lopettamista”.
Esimerkiksi sukupuolentutkimuksen pienet yksiköt halutaan lopettaa, ja Jyväskylässä ala halutaan osaksi filosofiaa ja sosiaalitieteitä. Sosiaalitieteiden koulutuksesta pyritään ”poistamaan päällekkäisyydet” yliopistojen väliltä, ja tilastotieteen maisterikoulutus keskitettäisiin Helsinkiin ja Jyväskylään.
Laitoskokonaisuuksista halutaan entistä suurempia, koska pienet korkeakoulut ja yliopistot, jotka yrittävät ylläpitää laajaa oppiainevalikoimaa, eivät pysty ”riittävästi kilpailemaan sen enempää opettajista kuin opiskelijoistakaan”.
Opetuksen ei välttämättä tarvitsisi olla yliopistojen itse tuottamaa, vaan sitä voidaan hankkia muualta esimerkiksi verkkokursseilla. Lääketieteiden raportissa suositellaan, että yksi professori voisi hoitaa opetuksen kahdessa tai jopa useammassa yliopistossa.
Ruotsinkielisiä yksiköitä halutaan purkaa ja sulauttaa isompiin yksiköihin. Yhteiskuntatieteiden raportti ei näe perustetta yksiköiden erottamiselle kielen vuoksi. Åbo Akademi jätti raportista eriävän lausunnon.
Suljetut ovet ja
vastahakoiset massat
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoo, että yliopistojen henkilökunta on saanut kuulla raporttien sisällöstä lähinnä huhujen ja vuotojen kautta. Tietoihin on reagoitu henkilökunnan parissa kriittisesti.
– Välillä tuntuu, että se on ylhäältä johdettua vallankumousta, johon sitten yritetään vastahakoisia massoja taivutella, Koikkalainen kuvailee uudistusten suunnittelua.
Tiedekunnissa ja oppiaineissa on usein jäänyt epäselväksi, millaisten aineistojen tai tutkimustietojen varassa uudelleenjärjestelyjä ehdottaneet ryhmät toimivat.
– Tämä on nykyaikaisen päätöksenteon kuva Suomessa, että on ryhmä ihmisiä, jotka menevät suljettujen ovien taakse ja tuovat sieltä valmiin ratkaisun.
Koikkalainen epäilee, että kaikki eri raporteissa esitetyt uudistukset eivät toteudu. Samaan aikaan käydään keskustelua korkeakoulutuksen duaalimallista, tutkintorakenteiden muutoksista ja korkeakouluverkostosta, ja edessä on myös eduskuntavaalit.
Osa ehdotuksista vaatisi vahvaa sitoutumista ja luottamusta korkeakouluissa, osa saattaa olla poliittisesti vaikeita paloja.
”Vaarana
yksipuolisuus”
Uutena Koikkalainen pitää sitä, että yliopistojen johto on entistä valmiimpi vaihtamaan koulutusohjelmia toistensa kanssa. Jos opetuksen järjestäminen uusiksi ei johda leikkauksiin, se voi Koikkalaisen mukaan olla myönteinenkin asia.
Sen sijaan ajatukseen keskittämisestä Koikkalainen suhtautuu skeptisesti.
– Siinä on vaara, että yksipuolistetaan suomalaisten yliopistojen tieteenalarakennetta. Ja jos painotetaan kilpailua, sekin edellyttää, että meillä on useampia yksiköitä.
– Ei kannata ottaa sitä riskiä, että meillä olisi keskeisistä asioista tai tieteenaloista vain yksi tulkinta. Olosuhteiden muuttuessa tai koulukunnan osoittautuessa vääräksi on hyvä, että meillä on erilaisia suuntauksia.
Toisin kuin raportit suosittelevat, Koikkalainen säilyttäisi maisterintutkinnot pääasiallisena tutkintona. Työmarkkinat toimivat sillä oletuksella, että yliopistoista tulee maistereita.
– Jos kaikilla päättyisivät opinto-oikeudet kandin tutkintoon, synnytettäisiin uusi potentiaalinen tulppa ja hakurumba, Koikkalainen lisää.
Julkaisemattomien raporttien sisällöstä uutisoi ensimmäisenä Keskisuomalainen.
lehti 