Pintaa syvemmältä
Sananvapaudesta on puhuttu paljon viime aikoina, ennen muuta Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa tammikuussa tehdyn hyökkäyksen jälkeen, jossa 12 ihmistä sai surmansa.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdotti heti Pariisin iskun jälkeen blogissaan, että Suomen ulkoministeriö voisi ottaa sananvapaustyön yhdeksi kehitysyhteistyön painopistealueeksi.
Olen viettänyt tämän viikon Somalian pääkaupungissa Mogadishussa, missä olen osallistunut hallituksen virkamiehille, poliisin ja turvallisuuspalvelun edustajille sekä paikallisille toimittajille järjestettyyn seminaariin sananvapaudesta ja sen roolista maan jälleenrakennuksessa.
Somalian valtiollisella tv-kanavalla työskentelevät naiset asuvat työpaikallaan. Kotonaan he olisivat pyssymiesten kohteena.
Sananvapauspohdinnat ovat täällä Somaliassa vähän toisenlaiset kuin suomalaisessa keskustelussa, jossa välillä on tuntunut siltä, että sananvapaudella viitataan lähinnä siihen, saako julkaista muslimeja loukkaavia piirroksia ja järjestää aiheesta keskustelutilaisuuksia.
Somaliassa on surmattu 30 toimittajaa sitten vuoden 2012. Ketään ei ole asetettu syytteeseen näistä murhista.
Autopommi-iskuja ja itsemurhaiskuja tehdään Mogadishussa säännöllisin väliajoin, pääkohteena yleensä paikalliset poliitikot, mutta usein iskuissa kuolee tai vammautuu myös median edustajia.
Toimittajia uhkaillaan ja myös vangitaan, usein epämääräisin perustein.
Nuori freelancetoimittaja tuomittiin taannoin vankilaan hallituksen solvaamisesta hänen haastateltua naista, joka kertoi joutuneensa armeijan sotilaiden raiskaamaksi. Tuomio tuli, vaikka toimittaja ei ollut edes julkaissut juttua aiheesta.
Toimittajien murhalukujen osalta tilanne on nyt kuitenkin valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Tänä vuonna Somaliassa on tapettu yksi toimittaja. Radiotuottaja Daud Ali Omar ammuttiin viikko sitten yöllä kotonaan Baidoan kaupungissa yhdessä vaimonsa kanssa.
Hallitus syytti asiasta islamistista terroristijärjestöä Al-Shabaabia, mutta surman motiivi jäi epäselväksi. Kenties syynä oli se, että Radio Baidoa oli vastikään tehnyt ohjelmayhteistyösopimuksen hallituksen radioaseman Radio Mogadishun kanssa.
Kaikki toimittajamurhat eivät ole kuitenkaan Al-Shabaabin tekemiä, vaikka hallitus mielellään näin väittää.
Uhkauksien vuoksi monet toimittajat vaihtavat asuntoaan säännöllisin väliajoin. Jotkut toimitukset järjestävät työntekijöilleen aseistetun kuljetuksen työpaikalle. Osa toimittajista kantaa mukanaan pistoolia suojellakseen itseään mahdollisilta hyökkäyksiltä. Harva toimittaja liikkuu ulkona pimeän tulon jälkeen.
”Kun lähdemme aamulla kotoa, ainoa pyrkimyksemme on raportoida päivän tapahtumista ja yrittää välttää sitä, että joutuisimme itse päivän uutisotsikoksi”, toteaa Al Jazeera -kanavan somalialainen kirjeenvaihtaja Hamza Mohamed.
Somalian valtiollisella tv-kanavalla työskentelevät naiset joutuvat asumaan työpaikallaan. Kotonaan he olisivat pyssymiesten kohteena.
Jos terroristijärjestö Al-Shabaab uhkailee ja tappaa toimittajia, niin myös hallituksen turvallisuusjoukot rajoittavat tiedonvälittäjien työtä.
Sunnuntaina vietetyn Maailman lehdistönvapauden päivän uutispommista vastasi turvallisuuspalvelun johtaja Abdirahman Mohamud Turyare, joka saapui sananvapausseminaarin avajaisiin kertomaan, että tästä lähtien Al-Shabaabia tulee kutsua mediassa ”Somalian joukkomurhaajien järjestöksi”.
Al-Shabaab tarkoittaa nuorisoa, ja tällä nimellä oli turvallisuusjohtajan mukaan liian myönteiset mielleyhtymät, kun todellisuudessa oli kyse ryhmästä, jonka toimenkuvana on joukkomurhata ihmisiä paitsi Somaliassa myös naapurimaassa Keniassa.
Somalian journalistiliiton, maan tiedotusministeriön ja suomalaisjournalistien Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin järjestämä seminaari ponnahti hetkeksi BBC:n ja Al Jazeeran verkkosivujen pääotsikkoihin turvallisuuspäällikön ukaasin johdosta.
Oliko kyseessä määräys vai suositus, jäi lopulta epäselväksi. Somaliassa median ei odoteta esittävän johtajille mitään tarkentavia kysymyksiä.
”Päätös vaarantaisi yksityisen median turvallisuuden. Meidän on oltava puolueettomia, jotta voimme toimia täällä. Emme voi toimia hallituksen äänitorvena”, arveli Somalian yksityisten mediatalojen yhdistyksen puheenjohtaja Hassan Gesey.
Eräiden väitteiden mukaan osa yksityisistä radioasemista joutuu maksamaan suojelurahaa Al-Shabaabille säästyäkseen näiden hyökkäyksiltä.
Yhteinen sananvapausseminaari viranomaisille ja medialle oli ensimmäinen laatuaan Somaliassa. Heti kärkeen kävi selväksi, että täällä sananvapaus on ollut viranomaisille kirosana ja ikään kuin tekosyy sille, että kaupalliset radiokanavat ovat voineet lietsoa eripuraa hallitusta vastaan usein itsekkäistä syistä ja tietoja tarkistamatta.
Media ja sen puolestapuhujat taas syyttivät hallitusta ja turvallisuuselimiä mielivallasta. Maan journalistiliiton lakimiehen Abdirahman Hassan Omarin mielestä Somaliassa ei voida vielä edes puhua sananvapaudesta.
”Lain mukaan täällä voi saada kolmen vuoden tuomion pelkästään siitä, että sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.”
Monet toimittajat ovat joutuneet vaikeuksiin viranomaisten kanssa ehdittyään pommi-iskun tapahtumapaikalle ennen poliisin ja sotilaiden saapumista.
Yhdessä vietetyt päivät, ryhmätyöt ja avoimesti käydyt keskustelut auttoivat kuitenkin eri tahoja tutustumaan toisiinsa ja ymmärtämään paremmin toisiaan.
Somalian poliisivoimien päätiedottaja Qassim Ahmed Roble lupasi jo kesken seminaarin, että poliisi järjestää maan medialle lähiaikoina koulutusta poliisin ohjesäännöstä ja toimintaohjeista kriisitilanteissa.
”Poliisi ei halua estää mediaa tekemästä työtään. Rikospaikan eristämisellä haluamme turvata sen, että tapahtumapaikka tutkitaan ja pidetään huolta ihmisten turvallisuudesta.”
Poliisitiedottaja lupasi vastata myös toimittajien pyyntöön, että turvallisuuselimet perustaisivat yhteisen tiedotustoimiston, josta media voisi saada ja tarkistaa tietoja keskitetysti.
Poliisitiedottaja pyysi puolestaan mediajärjestöjä ja suomalaista Vikesiä järjestämään tämän viikon seminaarin kaltaista sananvapauskoulutusta myös yksinomaan poliisille.
uutiskirje 
