Jos hallitusohjelma toteutuu, Suomen kokonaisveroaste ei nouse, työn ja yritysten verotus kevenee ja veronkiristykset kohdistetaan tasaveroihin.
Kaavailtu veropolitiikka on kyseenalaistettu hallituksenkin joukoista. Keskustan Seppo Kääriäinen vaati kesäkuun alussa, että hyväosaisten osallistaminen ”taakankantamiseen” mietitään uudelleen.
Kääriäinen viittasi arkkipiispa Kari Mäkisen ehdotukseen hyvätuloisten verotuksen kiristämisestä. Mäkinen sanoi Ylen haastattelussa, että oikeudenmukaista yhteiskuntaa ei voi rakentaa hyväntekeväisyyden varaan, vaan siihen tarvitaan verotusta ja poliittisia päätöksiä.
Pääministeri Juha Sipilä ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat vedonneet hyvätuloisiin, jotta nämä alentaisivat palkkojaan vapaaehtoisesti. Molemmat vastustavat varakkaiden veronkorotuksia, koska heidän mukaansa korkea verotus haittaa kilpailukykyä.
– Korkea veroaste ei ole hyvän kilpailukyvyn este. Siitä hyvänä esimerkkinä ovat Pohjoismaat, jotka yleensä ovat kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärjessä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas.
– On hyvä muistaa myös, että meillä kaikki verotus ei ole kireää kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi omaisuuden verottaminen on keveämpää kuin OECD-maissa keskimäärin.
Kilpailukykyä riittää
Veroilla sekä rahoitetaan sosiaaliturvaa että tuetaan elinkeinoelämää, joka nauttii esimerkiksi korkeasti koulutetusta työvoimasta ja valtion panostuksista innovaatioihin.
Verotutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että Suomi oli vuonna 2014 elinkeinoelämän yhteistyöjärjestön Maailman talousfoorumin mukaan EU:n kilpailukykyisin maa. Lisäksi Suomi oli yhdeksäntenä yrittämisen helppoutta mittaavassa Maailmanpankin Doing Business -raportissa, vaikka raportin kriteerit suosivat maita, joissa on heikko työlainsäädäntö.
– Puheet siitä, että Suomella olisi joku erityinen kilpailukykyongelma, ovat täysin vastuuttomia.
– Suomen taloudessa on rakennemuutosongelma ja kysyntävaje sekä kärjistyvien tuloerojen ongelma, mutta näiden ratkaisemiseen tarvitaan ihan muita lääkkeitä kuin mitä hallitus on esittänyt. Nyt tarvittaisiin kuluttajakysyntään panostamista, aktiivista innovaatiopolitiikkaa ja tuloeroja hillitsevää talouspolitiikkaa.
Veronkiertoa ja tuloeroja
– Hallitusohjelmassa ei linjata mitään esimerkiksi hallintarekisteröinnin kautta menetettäviin verotuloihin puuttumisesta, ja ohjelman linjaukset veronkierron suitsimisesta ovat täynnä ilmaa, Ylönen suomii.
Molemmat tutkijat arvostelevat hallituksen verolinjauksia tuloerojen lisäämisestä.
– Valtiovarainministeriön virkamiehet linjasivat raportissaan menoleikkausten suuruuden lisäksi myös, että veroaste ei saa nousta, Ilmakunnas sanoo.
– Nyt julkista taloutta tasapainotetaan neljällä miljardilla eurolla ja käytössä on vain menoleikkauksia, eikä verotusta kiristetä nettomääräisesti. Koska tällaisesta valinnasta tulee väkisinkin tuloeroja kasvattava, on yllättävän vahva virkamiesten kannanotto määritellä politiikan rajat niin kuin nyt on tehty.
– Tuloerojen kaventamisesta ei puhuta mitään, vaikka niiden hillintä olisi ensiarvoisen tärkeää tulevan talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta. Tästä aiheesta ovat muistuttaneet OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja monet muut, sanoo Ylönen.
uutiskirje 
