Suomen talous kääntyy tänä vuonna nipin napin plussan puolelle reilun kahden vuoden ”juoksuhiekkavaiheen” jälkeen, ennakoidaan Hypon talouskatsauksessa. Ensi vuonna vienti pääsee vauhtiin ja bruttokansantuotekin kasvaa 1,3 prosenttia.
Ekonomisti Juhana Brotherus muistuttaa, että ensi vuodelle ennakoitu viennin kolmen prosentin kasvu ei yllä lähimainkaan vuoden 2008 tasoon. Siitä vienti jää jälkeen kymmenesosan.
– Täytyy muistaa, että vertailutaso on matala, siksi pienikin lisäys viennissä näkyy isoina lukuina. Pikemminkin on kyse paluusta vähitellen normaalille vientiuralle, Brotherus arvioi.
Tänä vuonna Suomen talouskasvu on pitkälti kiinni yksityisestä kulutuksesta, joka nojaa hintakilpailuun ja asuntolainoihin otettuihin välivuosiin.
Ensi vuoden positiivisempiin odotuksiin on vahvemmat syyt. Tuolloin taloutta vauhdittavat isot investoinnit, metsäteollisuuden Äänekosken biotuotelaitoksen rakentaminen ja Turun telakan uudet laivatilaukset. Kasvua lisäisi, jos Olkiluodon kolmas ydinvoimala valmistuisi jo ensi vuonna.
Investoinnit kääntyvät Hypon mukaan kolmen miinusvuoden jälkeen plussalle, kolme prosenttiyksikköä.
Asuntovelalliset voivat olla Hypon mukaan suhteellisen rauhassa, sillä korkotason ei odoteta nousevan vähään aikaan. Työttömyys on kuitenkin merkittävä riski, eikä sen odoteta vähenevän kovinkaan nopeasti.
Kaupungistumista tuettava
Suomen ongelmana Hypon mukaan on, että talouden rakennemuutos osui samaan aikaan heikon taloussuhdanteen kanssa. Hallitus onkin ”puun ja kuoren välissä”, sillä suhdannetilanteen takia taloutta tulisi elvyttää, mutta toisaalta velkataakka ei sovi kasvattaa.
Kasvun vakauttamiseksi tarvitaan katsauksen mukaan todella maltillisia palkankorotuksia, normien purkua ja kaupungistumista. Suomi on kaupungistumisessa jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa 10 – 15 vuotta.
Hypo muistuttaa, että kasvu lähtee kaikkien kokemusten mukaan kaupungeista. Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän lisäksi positiivista kehitystä on lupa odottaa Kuopiolta ja Vaasa–Seinäjoki-akselilta. Kuopion kaavoituspolitiikka on tehnyt kaupungista houkuttelevan, ja yritteliäisyys poikii talouskasvua Vaasan ja Seinäjoen seuduille. Turun kasvua auttaisi oikorata Helsinkiin.
Kaupunkien elinvoimainen kehitys on turvattu, koska työikäistä väestöä riittää. Muu Suomi ei Hypon mukaan ole tuomittu kurimukseen, mutta silmiä on turha sulkea muutokselta.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen AsuntoHypoPankin yhteinen talouskatsaus on ensimmäinen laatuaan. Aiemmin vain sisäiseen käyttöön tehty ennuste päätettiin julkistaa.
Kreikka on riski
Kreikan talouskurimuksen vaikutukset euroon ja Euroopan talouteen jäävät Hypon talouskatsauksen mukaan alkuvaiheessa vähäisiksi. Tähänkään mennessä luottamus euroon ei ole horjunut Kreikan takia.
Ekonomisti Juhana Brotherus muistuttaa, että Euroopan Keskuspankin vakausmekanismit ovat vähentäneet kriisin vaikutuksia. Lisäksi Kreikan talous on vain alle kaksi prosenttia koko euroalueesta.
– Pitkällä aikavälillä riskit ovat suuremmat. Kreikan kansanäänestyksessä annettu selvä ”ei” voi johtaa siihen, että muutkin kriisimaat, esimerkiksi Espanja ja Portugali, kieltäytyvät vastaisuudessa velanhoidosta. Jos poliittinen tilanne ajautuu muissakin kriisimaissa Kreikan kaltaiseksi, markkinat voivat hermostua, Brotherus sanoo.
– Jos vastaava leviää suuriin kriisimaihin, se ei voi olla näkymättä Suomen taloudessa ja viennissä.
Todennäköisimpänä vaihtoehtona Hypo pitää, että Kreikassa otetaan käyttöön rinnakkaisvaluutta. Katsauksen mukaan ”Kreikalla ei riitä euroja virkamiesten palkkojen maksuun ja eläkkeisiin, joten seuraava liike on todennäköisesti valtion liikkeeseen laskemat velkasitoumukset.” Näin syntyvä rinnakkaisvaluutta voi olla askel kohti omaa valuuttaa tai välttämätön askel takaisin euron täysjäseneksi.
uutiskirje 
