Syksyllä hyvä halitus

Viimeinen sana

Yhteiskuntasopimus. Normitalkoot. Valtiontalouden leikkaukset. Vaikeita asioita.

Näytelmäkirjailija Juha Siltanen on huomauttanut, että televisiojuontajat puhuttelevatkin meitä toisella kielellä. Se on sellaista, joka muuttuu rakenteellisesti lasten kieleksi.

Hallitus tekee samaa omalla tyylillään. Se huutaa kuin lapselle, joka kitisee. Lapsi yrittää väittää, että onks pakko? Kyllä, näin on pakko. Hallituksen mielestä kaiken kivan lopettaminen on parhaaksemme.

Juha huristelee häkäpönttö- polkuautollaan tosi hurjasti pitkinpohjoispohjalaisia metsäpolkuja.

Hallitus ja eduskunta ovat synonyymejä lastentarhalle. Toivotan molemmille hyvää lomaa ja uusia ajatuksia kielellä, jonka kaikki ymmärtävät.

Juha, Alex ja Timo, tämä oli nyt ihan mälsää. Eikä yhtään kivaa. Nyt mennään pojat kesä näin.

Juha huristelee häkäpönttöpolkuautollaan tosi hurjasti pitkin pohjoispohjalaisia metsäpolkuja.

Alex hassuttelee loman kolmella tosi kivalla pointilla.

Timo käy tosi kovasti raveissa katsomassa heppoja.

Syksyllä meno on erilaista. Hallituksesta tulee halitus.

Timo juoksee omalta hiekkalaatikolta viereiselle. Timo antaa ihanan halauksen kaverilleen Paavolle. Voi, kuinka me kaivattiin. Söpöä. Ville tulee mukaan. Yhdessä todetaan, että kuinka me kehtaamme. Ja kyllähän me kehtaamme.

Pöhisevän Alexin pointit ovat innostavia. Maailman asiat eivät olekaan hyvin. Alex haluaa kehitysapuun lisärahaa sekä Kreikan eläkeläisille ja siivoojille sillein oikein paljon.

Juhalta tulee jännä ehdotus. Sen nimi on Kiva Sopimus. Kun muut ovat käyttäneet viikkorahansa, Juha myöntää, että hänellä on ainakin kymppi. Sillä voi elvyttää kaikkien taloutta. Juha tarjoaa jätskit jengille. Päälle limut.

Juha määrää syksyllä rikkaampien muksujen viikkorahat verolle.

Antti on kulman takana. Hän yllättää kohdalle osuvan Jutan. Äijäfeministillä on Jutalle kesän viimeiset kukkaset. Jutta kuiskaa, kyllä me voimme.

Antilla ja Jutalla on vaaleanpunaisia ajatuksia toisistaan.

Kaiken ei tarvitse muuttua.

Carl ja Päivi hypähtävät paikalle. He ovat miettineet asioita päänsä puhki ihan koko kesän. Carl toteaa, että eikö niin, että kaikkien lasten pitää saada sanoa ihan mitä vaan, kunhan sanoo sen ruotsiksi.

Päivi on pohtinut, että minkälainen on Jumalan kesäloma. Päivi esittää tämän arvoituksen muille ja kertoo vastauksen. Jumalan loma on taivaallinen.

Kaikkia naurattaa.