KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Työajan pidentäminen irrottaisi Suomen pohjoismaisesta yhteiskuntamallista

Kuva: kuvat: ku:n arkisto

Hallituksen yritys pidentää työaikaa on historiallinen ja eurooppalaisesti ainutlaatuinen käänne.

Pontus Purokuru
2.8.2015 9.42

Pääministeri Juha Sipilän kaavailemassa yhteiskuntasopimuksessa on puhuttu jopa sadan tunnin vuosittaisesta lisätyöstä.

– Voi kysyä, onko ehdotus työaikojen pidentämisestä temppu, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen Itä-Suomen yliopistosta.

– Työajan lyhentäminen on historiallisesti ammattiyhdistysliikkeen suurin vaatimus ja saavutus. Kun hyökätään siihen ja ihmiset ovat kauhuissaan, eikä ehdotus todennäköisesti tule onnistumaan, niin ehkä jotakin melkein yhtä merkittävää saadaan läpi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Työajan lyhentäminen on ay-liikkeen suurin saavutus.

Työn muuttumista tutkinut Jokinen katsoo, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja oikeisto ovat hyökänneet ay-liikettä vastaan koko ajan röyhkeämmin.

– Ilmapiiri on muuttunut sellaiseksi, että on mahdollista käyttää tällaista jäänteenomaista kamppailun tyylilajia.

Jokinen huomauttaa, että hallitusohjelmassa mainitaan pohjoismaiset arvot. Pohjoismaiseen malliin on perinteisesti kuulunut, että kaikki sekä tekevät kompromisseja että saavuttavat jotakin.

Hallituksen yhteiskuntasopimus ei ole mallin mukaista hyvinvointipuhetta, vaan siinä uhataan työntekijäpuolta yksipuolisesti: jos ette suostu pidentämään työaikoja, hallitus leikkaa lisää.

Työaikoja on monta

Työajasta käytävä keskustelu kohtelee usein kaikkea työaikaa samanlaisena. Tämä on Jokisen mukaan virhe.

Työaikaa voi ajatella perinteisenä tehtaan, konttorin tai vastaavan suorittavan työn työaikana. Jos sitä pidennetään palkkoja nostamatta, tuottavuus nousee hieman aina tiettyyn rajaan asti.

Suorittavaa työtä on kuitenkin jatkuvasti vähemmän, koska sitä automatisoidaan ja tehostetaan koneilla ja algoritmeilla.

Toiseksi on työaikaa, jossa tehdään tuotteita. Ne voivat olla esimerkiksi autoja tai palveluja. Tällöin työaika on tuotteen läpimenoaika. Kyse voi olla vaikkapa sairaalasta, jossa työprosessi alkaa potilaan tulosta ja loppuu potilaan lähtöön.

Tämä lean-malliksi nimitetty ajattelutapa on nouseva työnjohdollinen trendi. Se on muodissa myös tavallisessa teollisuudessa.

Mallissa työajan pidentäminen on yhdentekevää, koska tärkeintä on saada tuotteen valmistusprosessi nopeammaksi. Prosessi ei riipu niinkään työajasta kuin työn organisoinnista, logistiikasta ja tekijöistä.

Työajan sijaan ongelmaksi muodostuvat tuotantoprosessin pullonkaulat. Niitä voidaan ratkaista esimerkiksi järjestämällä työtä toisin tai lisäämällä työntekijöiden määrää.

Kolmanneksi on nykyaikaisen tunne- ja tietokapitalismin työaika, joka menee helposti sekaisin muun ajan kanssa.

Jokinen puhuu yhteiskunnan huokoisuudesta. Rajat työn, vapaa-ajan, hoivan ja koulutuksen välillä vuotavat eri suuntiin. Ajan suunta muuttuu, eikä se ole enää kellolla mitattavaa työaikaa.

Kepin sijaan parempaa tulevaisuutta

– Työajan pidentämispuhe voitaisiin lopettaa kokonaan, koska sille ei löydy järjellisiä perusteluja, vaikka miten hakisi, Jokinen sanoo.

– Ihmisillä pitää olla unelmia. Pitäisi tarjota jotakin parempaa tulevaisuudessa sen sijaan, että annetaan keppiä.

Yksi paremman tulevaisuuden visioista voisi Jokisen mukaan olla kuuden tunnin työpäivä.

– Se on kyllä kaukana. Mutta niinhän ovat olleet muutkin asiat, jotka nyt ovat itsestään selviä.

Jyväskylän yliopistolla yhteiskuntapolitiikkaa tutkiva Timo Anttila on väitellyt suomalaisista työajan lyhentämiskokeiluista. 1990-luvulla talouskriisi ja työttömyyden kasvu herätti keskustelua työajan lyhentämisestä ja työn jakamisesta. Miksi tällainen keskustelu ei ole herännyt nyt?

– Se riippuu poliittisista voimasuhteista. 90-luvulla työntekijäpuoli pystyi tuomaan omia ehdotuksiaan työaikapolitiikkaan, Anttila sanoo.

– Useimmat puolueet jakavat nykyään käsityksen siitä, että kansantalouden kokonaistyötunteja pitäisi lisätä. Perusteluna on huoltosuhteen heikkeneminen.

1990-luvulla suomalaisyrityksissä kokeiltiin niin sanottua 6+6-mallia. Työpäivä lyhennettiin samalla palkalla kuuteen tuntiin. Samalla työtilojen ja koneiden käyttöaikaa nostettiin, kun työtä tehtiin kahdessa vuorossa.

Anttilan mukaan suurin osa työntekijöistä oli tyytyväisiä kokeiluun. Monet yritykset jatkoivat työaikakokeiluja vuosikausia. Kokeilut saivat paljon julkisuutta, mutta eivät levinneet laajalle.

– Yrityksissä ei ollut uskallusta lähteä muuttamaan työaikaa radikaalisti, Anttila arvioi.

– Pelot olivat molemminpuolisia. Työnantajat pelkäsivät, että tulee kustannuksia tai että kuuden tunnin työpäivästä tulee normi. Työntekijät pelkäsivät esimerkiksi, että kuuden tunnin korkeampi työn tuottavuusvaatimus jäisi ennalleen, jos palattaisiin entiseen kahdeksan tunnin järjestelmään.

Seurauksia ei tunneta

Anttila ei usko, että muualla Euroopassa olisi käynnissä yhtä radikaaleja yrityksiä työajan pidentämisen puolesta kuin mihin nykyinen hallitus tähtää.

– Näin iso työajan pidennys on historiallisesti aika merkittävä ja aivan uusi ehdotus.

Pidentämisen seurauksia ei tunneta. Suomen pankki on tehnyt laskelmia simulaatiomallilla, mutta se riippuu oletuksista, joista ei ole tutkimustietoa.

– Laskelma voi olla aika satunnainen. Simulaatiossa ei ole mukana esimerkiksi työajan pidentämisen työllisyysvaikutusta, Anttila sanoo.

Jos työaikaa lisättäisiin ja hintakilpailukyky todella paranisi, pitkällä aikajänteellä työllisyys voisi nousta. Mutta lyhyellä aikavälillä yrityksissä tuskin olisi halua palkata uutta työvoimaa, jos entinen työvoima tekee enemmän tunteja, Anttila arvioi.

Uudistus siis todennäköisesti lisäisi työttömyyttä, ja työttömyyden kustannukset pitäisi ottaa huomioon mallissa.

– Voi myös olettaa, että kun työaika pitenee, tuottavuus työtuntia kohden heikkenee jonkin verran.

Työaika lyhentynyt, kiire kasvanut

Suomalaisten tekemät työtunnit ovat vähentyneet 60-luvulta alkaen, kun lauantaista tehtiin vapaapäivä ja maatalousyhteiskunnasta siirryttiin kohti tieto- ja palvelutaloutta. Historiallisesti osa tuottavuuden kasvusta on kanavoitunut palkkojen kasvuun ja osa lyhyempään työaikaan.

Jos suomalaisten tekemää työaikaa vertaa maihin, jotka ovat samassa rakennemuutoksen vaiheessa, ei ole perusteita väittää sitä lyhyeksi. Pohjoismaissa, Ranskassa ja Saksassa työaika ei ole pidempi kuin Suomessa.

Anttilan mukaan työaikakeskustelusta puuttuu erilaisten työaikamallien tunnistaminen.

– Suomessa on vahva kokoaikatyön kulttuuri. Työaika joustaa aika vähän ihmisten elämänvaiheiden mukaan.

Työaikaa voi sen pituuden lisäksi arvioida ajoittumisen, tempon ja autonomian näkökulmista.

– Suomi kuuluu pohjoismaiseen klusteriin siinä, että meillä ei ole erityisen pitkiä työaikoja, työajan suhteen on melko paljon autonomiaa, työajan ajoitus on keskimääräistä ja työn tempo on aika korkea.

– Samalla, kun työaika on historiallisesti lyhentynyt, töissä on koettu kiireen ja paineen kasvu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään