Suomen virallinen työttömyysaste nousi kesällä 9,7 prosenttiin ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen lähes 10 prosentin vuosivauhtia. Näin on tapahtunut vuodesta 2012 asti.
Työttömyystilanne jatkuu Suomessa vaikeana pitkään, uskoo Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Suomen talous on syvässä investointilamassa ja investointiaste on pudonnut alhaisimmalle tasolleen sitten 1990-luvun alun laman, hän kirjoittaa Sosten blogissa .
Ahokkaan mukaan työttömyyden kasvu näyttää olevan paljolti seurausta heikosta kysyntätilanteesta ja alhaisesta investointihalukkuudesta. Perusteltu keino työttömyyden vähentämiseen olisi ekspansiivinen finanssipolitiikka ja julkisten investointien lisääminen. Suomen hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan tiukkaan talouskuriin ja pyrkii tekemään kaikkensa noudattaakseen Euroopan talous- ja rahaliiton sääntöjä.
Ahokas toteaa, että EMU-sääntöjen lisäksi hallituksen omat julkisen velan vähentämistavoitteet rajoittavat elvyttävää talouspolitiikkaa.
Suhdannetyöttömyys lisää rakennetyöttömyyttä
Hänen mukaansa hallitus keskittyy hoitamaan väärää työttömyyttä, rakennetyöttömyyttä suhdannetyöttömyyden sijaan. Jälkimmäistä voidaan aktiivisesti vähentää finanssipolitiikalla, mutta hallitus pyrkii leikkaamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja leikkaamaan reaalipalkkoja.
”Hallituksen valitseman työllisyyspolitiikan linjan ongelma on siinä, että rakenteellinen työttömyys muodostuu merkittäväksi ongelmaksi yleensä vasta siinä vaiheessa, kun suhdannetyöttömyys on lähes kokonaan taloudesta kadonnut. Sen sijaan pitkittynyt suhdannetyöttömyys jatkuvasti lisää rakenteellista työttömyyttä syrjäyttämällä ihmisiä työmarkkinoilta.”
Näillä keinoilla pelastus suurtyöttömyyteen voi tulla ainoastaan eurotalouden elpymisestä ja maailmantalouden kasvun kiihtymisestä. Ulkomaiden veto näyttää kuitenkin heikolta muun muassa siksi, että talouspolitiikka on muissakin maissa tiukkaa.
”Mikäli investointilama ei näytä lähitulevaisuudessa päättyvän, on Euroopassa ja Suomessa alettava tarkastella kriittisesti valittua talous- ja työllisyyspolitiikan linjaa. Rakenteellisten toimien rinnalle tarvitaan taloutta tukevaa kysynnänsäätelyä, joka palauttaa ennen pitkää yritysten luottamuksen ja saa ne jälleen investoimaan. Pelkällä rakennepolitiikalla saatamme päätyä ikuisiksi ajoiksi korkean työttömyyden tilaan”, Ahokas toteaa.
uutiskirje 
