Hampurissa odotellaan huolestuneina syyskuun 12. päivää. Uusnatsit aikovat juhlia ja marssia kaupungissa tuolloin otsikolla Tag den deutschen Patrioten. Kaikkialla Saksassa on odotettavissa vastamielenosoituksia, työläiskaupunki Hampurissa varmasti. Jo viikkoja, muiden rinnalla, jalkapalloseura St. Paulin kannattajat ovat valmistautuneet äärioikeiston marssin torjumiseen.
Ei ole tavallista, että jalkapalloseura ja sen kannattajat ottavat voimakkaasti kantaa poliittiseen toimintaan. St. Pauli on poikkeus, ja mikä vielä tärkeämpää, se on ollut myös esimerkki. Hampurilaisseura ei ole kuulu lajin eliittiin, mutta se on seura, joka ensimmäisenä sanoutui irti fasistihenkisestä jalkapallohuliganismista. St. Pauli teki sen jo surullisella 1980-luvulla. Ilman ylisanoja. Hampurin kakkosseura on ollut malli monille itseään isommille: yhä useampi stadion on suljettu oikeistohuligaaneilta.
Sosiaalinen missio
Yhä useampi stadion on suljettu oikeistohuligaaneilta.
Jo 30 vuotta sitten St. Paulin suuntaan vaikuttivat rasismin ja uusnatsien vastustamisen lisäksi voitetut asunnonvaltaukset, sosiaalinen aktiivisuus, feminismi ja myöhemmin myös seksismin vastaisuus. Ehkä vähän absurdia, mutta tämä kaikki on tehty prostituution näyteikkunan, Reeberbahnin tuntumassa.
1980-luvulta juontaa seuran ja sen kannattajien yksi toimintalinja, liian kaupallisuuden torjunta jalkapallosta. Toimittaja Marcel Theroux kirjoittikin Guardianissa, että ”raha ei ole St. Paulissa ryöstänyt jalkapalloa kuten Englannissa”.
”Estäkäämme marssi”
Kun St. Pauli pelasi elokuun puolivälissä 2. Bundesliigan Millerntorn-stadionillaan Greuther Fürthia vastaan, kannattajat levittivät valtavan lakanan Wehret den Anfangen 12.09. Naztaufmarsch verhindern eli myös ottelussa koottiin joukkoja uusnatsien marssin eliminoimiseksi.
Seuran Facebook-päivitys ottelun jälkeen ei jättänyt sijaa arvailuille. ”Me emme halua 12.9. natseja ja huligaaneja kaupunkiimme – eikä minään muunakaan päivänä. Tämän teki selväksi kaikella voimalla koko Millerntorn – myös vierasjoukkueen kannattajat. Me esitämme kutsun Hampurin asukkaille: asettukaa oikeistoa vastaan.
Olin Millerntrornilla 11. elokuuta. St. Pauli kohtasi Saksan cupin ottelussa itseään paljon vahvemman, Mestareiden liigassa kohta aloittavan Borussia Möngengladbachin. Stadion myytiin pikaisesti loppuun, 28 175 katsojaa!
Nyt kun stadionit ovat pääosin rauhoittuneet, miellyttäviä katsomokokemuksia saa kyllä muuallakin: Berliinissä, Dortmundissa, Gelschenkirchenissä… Saksassa olut on osa jalkapallokulttuuria, Millerntornin kulmilla en tavannut yhtään humalaista. Pikemminkin voisi puhua jalkapallon ympärille kootusta kansanjuhlasta.
Vankka kannatus
Kannattajat ovat kaikkialla uskollisia seuralleen, myös huonona päivänä. Jos toisin on, seura ja joukkue ovat vakavassa kriisissä. Tuolla indeksillä mitaten St. Paulin asiat ovat kunnossa. Kotijoukkue uhkasi vahvempaansa ensimmäiset 45 minuuttia, teki johtomaalinkin. Jo ennen sitä kävi selväksi, että myös muut katsojat kuin päädyn ultrat elävät täysillä mukana. Useilla stadioneilla kiihkeä kannattaminen on ulkoistettu vain ultrille.
Varsinainen kansanjuhla alkoi Gladbachille hävityn ottelun jälkeen. Suurtappion (1–4) kärsinyt kotijoukkue sai valtavat aplodit, silti tunnelma lähenteli hurmosta. Lämpötila vain nousi, kun St. Paulin valmentaja Ewald Lienen teki oman kunniakierroksensa läpi koko stadionin. Hän aloitti vierasjoukkueen kannattajista, kiitteli ja kumarteli heitä, ja sai sitten omansa kiehumaan katsomossa. Hienoa futiskulttuuria!
Lähistubessa ottelun jälkeen Stefan ei hätkähtänyt kysymystäni. Hänen mukaansa kannustus oli vielä rajumpaa keväällä 2011: St. Pauli hävisi ottelunsa Bayern Münchenille 1–8, putosi Bundesliigasta ja 18 vuotta seuraa pelaajana ja valmentajana palvellut Holger Stanislawski sanoi jäähyväiset. Stefanin mukaan ulkopuolinen olisi voinut luulla seuran voittaneen jotain suurta.
11 miljoonaa
myötäeläjää!
St. Paulin kannattajat vakuuttavat, että he eivät tule stadionille puhumaan politiikkaa. Siellä voittaa jalkapallo. Fanladen St. Pauli on ainutlaatuinen kannattajien yhteenliittymä, pitänee puhua katto-organisaatiosta. Fanien organisaatioita on yli 500 ympäri maailman. Fanladen korostaa itsenäisyyttään seurasta.
Sekä seuralla että Fanladenilla on hienoja näyttöjä sosiaalisesta mielenlaadusta; on autettu Kuuban koulujen vesihuoltoa, Ruandassa on järjestetty puhdasta vettä, Ecuadorissa nuorille avattu polkuja elämässä. Nyt molemmat ovat ottaneet vahvasti kantaa kasvavaan pakolaisvihaan.
Suomalaiset puolueet voisivat olla kateellisia St. Paulille. Jäseniä on 30 000, Facebook-sivuista tykkää yli 500 000 ihmistä ja Saksassa seuralla on tutkimuksen mukaan 11 miljoonaa sympatiseeraajaa. St. Paulin perusta on jalkapalloa leveämpi, lajeja on rugbysta shakkiin toistakymmentä.
Tämän vuosituhannen alussa St. Pauli oli konkurssin partaalla. Yhteisön voimasta kertoo paljon se, että seura myi yli 140 000 t-paitaa kuudessa viikossa. Se toi kassaan 900 000 euroa. Se oli yksi keino pelastaa seura.
Pääkallon rinnalla tarra St. Pauli-fans. Gegen rechts! kertoo paljon. Tarran keskellä nyrkki murskaa hakaristin kuin SKDL:n vaalimainoksessa 1945.
Mikä seura Suomessa asettuu ensimmäisenä äärioikeistoa ja rasismia vastaan? Susijengi on kantansa kertonut. Entä HJK? Vai Jokerit, jonka viestillä olisi erityinen painoarvo KHL:ssa?
uutiskirje 
