Julkisuudessa käydyn keskustelun pohjalta voisi päätellä, että Suomessa olisi paljon intoa adoptoida Suomeen yksin saapuvia lapsia.
Haluaisin tuoda keskusteluun muutaman tosiseikan. Ensinnäkin Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja Suomen adoptiolainsäädäntö edellyttävät, että adoptiot niin kotimaassa kuin ulkomaillakin tehdään ensisijassa Suomen adoptiolautakunnan lupamenettelyn kautta. Ulkomailta Suomeen adoptoitaessa edellytetään, että lapsi ja perhe löytävät toisensa akkreditoidun kansainvälisen adoptiopalvelunantajan välityksellä. Näitä ovat Interpedia ry:n, Pelastakaa Lapset ryn:n sekä Helsingin kaupungin adoptiotoimiston adoptiopalvelu.
Miksi sitten tällainen adoptioprosessia pitkittävä lupamenettely on säädetty? Siihen on oikeastaan vain yksi syy. Lapsi yksinään on turvaton, niin sanottu heikko osapuoli, joka ei voi puolustaa omia oikeuksiaan. Lapsen etu on, että hänen ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Lapsen etu on myös, että hän laillisesti adoptioon annettuna ja laillisesti adoptoituna saa rakastavat, hänen tarpeisiinsa vastaavat vanhemmat.
Pakolaislapsi on periaatteessa adoptoitavissa aivan kuin muukin lapsi, jos adoption ehdot täyttyvät.
Lapsikauppa on yleistä. Lapsia ei myydä pelkästään työntekijöiksi, kerjäläisiksi tai prostituoiduiksi. Lapsia myydään paljon myös adoptioon. Lapset, jotka ovat kaupankäynnin kohteena saattavat olla kaapattu tai houkuteltu pois vanhemmiltaan viekkaudella tai vääryydellä. Lapsi on saatettu ostaa myös suoraan omilta kurjuudessa eläviltä vanhemmiltaan.
Pakolaislapsina Suomeen saapuneet ovat todennäköisesti usein lähtömaassaan olevan sukunsa turvaan lähettämiä. Suku ei tällöin ehkä ole tarkoittanut, että lapset adoptoitaisiin uudessa kotimaassaan. Lapsen edun käsitteeseen kuuluu aina myös lapsen kulttuuritaustan huomioon ottaminen ja kunnioittaminen.
Pakolaislapsi on periaatteessa adoptoitavissa aivan kuin muukin lapsi, jos adoption edellytykset täyttyvät. Edellytyksiä on lapsen parhaan turvaamiseksi säädetty useita. Aivan keskeinen lähtökohta on se, että on tarkoin selvitetty, että lapsi on adoptiovapaa itsensä ja oman perheensä tahdonilmaisuin, ja että tämän tahdonilmaisun takana ei ole laittomuuksia tai epäasiallista vaikuttamista.
Minulta on kysytty, voiko siis pakolaislapsia adoptoida kotimaisena adoptiona. Vastaus on, että kyllä voi. Kaikkien adoption edellytysten pitää kuitenkin ensin täyttyä. Adoptioperheeksi aikovan on vieraslapsiadoptiossa aina haettava adoptiolautakunnan lupa.
Pakolaislapsen adoptoiminen ei voi, eikä saa olla helpompaa kuin muidenkaan lasten. Päinvastoin. Erityisesti sodissa, luonnonkatastrofeissa tai muissa kriisitilanteissa lasten ihmisoikeudet joutuvat vaakalaudalle.
uutiskirje 
