Sipilän hallitus haluaa tietoisesti luoda vääriä mielikuvia kansalaisille Suomen kilpailukyvystä. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”kilpailukykymme on rapautunut 10–15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi”, mikä on törkeä valhe.
Edes millään EK:n laskelmilla ei ole osoitettu, että Suomen kilpailukyky olisi yhtään heikompi kuin esimerkiksi Saksan tai Ruotsin.
Eikö ole hieman harhaanjohtavaa puhua ”hintakilpailukyvyn parantamisesta 15 prosentilla”? Hallituksen toimet parantaisivat sitä 5 prosenttiyksikköä, seuraava liittokohtainen palkkaratkaisu myös 5 prosenttiyksikköä ja yritysten omat päätökset loput 5 prosenttiyksikköä.
Hallituksen olisi irrottauduttava EK:n kilpailukykylaskelmista.
Maallikkona minulle tulee ”hintakilpailukyvyn parantamisesta 15 prosentilla” mielikuva, että pitää saada tuotteen hintaa 15 prosenttia alas, jotta oltaisiin Ruotsin ja Saksan tasolla.
Vientiteollisuuden tuotekustannusrakenteessa työvoimakustannuksen osuus on noin kolmannes. Työvoimakustannuksia pitäisi alentaa 30 prosenttiyksikköä, jotta hintakilpailukyky paranisi 10 prosenttia. Tavoittelevatko EK ja hallitus oikeasti 30 prosentin palkka-alea?
Hallitusohjelmassa mainitaan ainoastaan ”työyksikkökustannusten alentaminen 5 prosenttiyksiköllä”. Stubb puhuu 5+5:stä, ja Sipilältä lipsahti pääministerin haastattelutunnilla 15 prosenttia. Todella hämmentäväähän tämä lukujen ja mittarien sillisalaatti on.
Voi olla, että kansantaloustieteilijöille on selvää, että EK tarkoittaa hintakilpailukyvyllä työvoimakustannuskilpailukykyä. Stubbin mainitseman 5+5 prosenttiyksikön työvoimakustannuksen leikkauksella siis saataisiin vientiteollisuuden tuotteiden hintaa alas luokkaa 3 prosenttia.
Hallituksen olisi irrottauduttava EK:n näennäistieteellisistä kilpailukykylaskelmista. Sen sijaan hallituksen olisi keskityttävä luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että vientiteollisuus satsaisi innovaatioihin ja niistä syntyvien uusien tuotteiden pitkäjänteiseen myyntityöhön.
uutiskirje 
