KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kaupungissa, johon terroristit iskivät

Pelastustyöntekijät etsivät raunioista uhreja torstai-iltana Burj al-Barajnehin kaupunginosassa Beirutissa.

Pelastustyöntekijät etsivät raunioista uhreja torstai-iltana Burj al-Barajnehin kaupunginosassa Beirutissa. Kuva: Lehtikuva/Anwar Amro

Pari päivää sitten tässä kaupungissa räjähti: kolme itsemurhapommittajaa kadulla, joka oli täynnä jalankulkijoita, lähes 50 kuolonuhria ja yli 200 loukkaantunutta.

Beirut–Samuli Lähteenaho
16.11.2015 11.53

Pommien räjähtäessä en ollut itse lähellä räjähdyksiä, en kuullut niitä tai nähnyt uhreja kuin mediasta.

Mutta eivät pommitukset olleet kaukanakaan. Vaikka ne tapahtuivat toisessa kaupunginosassa, ei matka olisi ollut kuin vartti autolla tai puolisen tuntia kävellen. Ehkä sama etäisyys kuin Vallilasta keskustaan Helsingissä. Olin lähellä sairaalaa, kuulin ikkunasta ambulanssien äänet, kun ne kiisivät kohti räjähdyspaikkaa.

Kuullessani uutiset en oikein tiennyt, mitä minun pitäisi tuntea. Ollako peloissaan, surullinen, vihainen? Ehkä olin hieman kaikkia, mutta samalla myös hämmentynyt. Isku oli vuosikymmeniin verisin kaupungissa tapahtunut terroriteko. Ei siis arkipäivää.

Ihonväristä ja syntymäpaikasta huolimatta kaikki uhrit ovat ihmisiä.

Ilmoitin kumppanilleni ja vanhemmilleni että olen kunnossa, tätini ja entinen kämppikseni ottivat minuun yhteyttä. Muuten tapahtuma ei herättänyt erityisiä reaktioita. Suomen mediassa julkaistiin kyllä pieniä juttuja, mutta suurin osa ystävistäni ja tutuistani ei tuntunut reagoivan asiaan.

Facebook ei tarjonnut mahdollisuutta muuttaa profiilikuvaani maan lipuksi, tai merkitä, että olen turvassa. Solidaarisuusmarsseja tai muistotilaisuuksia ei kutsuttu koolle ympäri maailmaa, eivätkä kolumnistit arvioineet, kuinka voimakas isku vasten ihmisarvoa kyseessä oli.

Seuraavana iltana tapahtuivat Pariisin järkyttävät terrori-iskut. Sen jälkimainingeissa tilanne muuttui. Monet Facebook-kaverini jakoivat tekstejä, joissa myös tämän kaupungin iskut huomioitiin, muutama ystäväni heräsi varmistamaan että olenhan minäkin kunnossa.

Tämä hämmensi minua. En osannut sanoa olisivatko lähelläni sattuneet tapahtumat saaneet huomiota ilman Pariisin iskuja. Ja tietysti myös pariisilaisille ja Pariisille kuohahtanut täysin oikeutettu ja tarpeellinen solidaarisuus ja suru mietityttivät minua: tällaisissa tapauksissa piirtyy niin kovin selkeästi esille se, kuinka eriarvoisiksi ihmiselämät voidaan tehdä.

Tietenkään asia ei ole niin yksinkertainen. Suomalaiset kaverini ovat varmasti viettäneet enemmän aikaa Pariisissa kuin tässä kaupungissa. Heillä on enemmän ystäviä tai ystävien ystäviä Pariisissa kuin täällä. Enkä halua vähätellä Eurooppaan liittyviä voimakkaita tunteita.

Tietysti Suomi on niin valtavirtamedian ja valtiokoneiston kuin yksityisten ihmistenkin tasolla emotionaalisesti sitoutuneempi Pariisiin kuin tähän meren toisella puolella sijaitsevaan kaupunkiin.

Oikeastaan asia on vielä monimutkaisempi. Maa, jossa asun, julisti pommi-iskuja seuranneen päivän kansalliseksi surupäiväksi. Tapahtumailtana ihmiset tuntuivat järkyttyneiltä, mutta jo nyt kaupunki tuntuu palanneen normaaliin tilaan.

Kuolleiden ja loukkaantuneiden omaisia ja ystäviä lukuunottamatta tuntuu siltä, että ihmiset ovat todenneet tapahtuneet tapahtuneiksi ja siirtyneet eteenpäin. Kenties he ajattelevat: tätä tapahtuu.

Vaikka kuolonuhrien määrä oli ennätyssuuri, ei räjähdys suinkaan ollut ensimmäinen. Vain pari vuotta sitten samoilla kulmilla räjähteli pommeja usean kuukauden ajan, minkä lisäksi maassa on pitkä ja surullinen poliittisten salamurhien historia. Monet kirjoittajat ovat kiinnittäneet tähän huomiota: ei täkäläisten elämillä ole niin paljon merkitystä kuin eurooppalaisilla.

Tämä koskee myös minua. Vaikka olen kyllä käynyt kaupunginosassa, jossa pommi-iskut tapahtuivat, ei minulla ole siellä ystäviä. Eikä juurikaan ystävien ystäviä. Kukaan tuttuni tai läheiseni ei menettänyt läheistä ystävää tai perheenjäsentä. Koen samaistumisen Pariisin baarien nuorisoon kenties jopa helpommaksi kuin tämän kaupungin lähiössä kuolleisiin nuoriin.

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Ainakin se on selvää, etteivät ihmiset arvosta kaikkia ihmiselämiä yhtä lailla. Ja jossain määrin se on ymmärrettävääkin, ei keneltäkään voi olettaa intensiivistä tunnesidettä kaikkiin maailman kolkkiin, joihin heillä ei ole mitään muita yhteyksiä.

Aina on tragedioita, jotka jäävät huomiotta. Vaikka tämän kaupungin tapahtumat saivatkin lopulta huomiota myös maan ulkopuolella, samaa ei voi sanoa esimerkiksi Irakissa tai Turkissa viime viikkoina tapahtuneista joukkomurhista.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos me suomalaisina haluamme samaistua Eurooppaan, se tarkoittaa myös vastuuta länsimaisen kolonialismin historiasta. Kun olemme tilanteessa, jossa valkoiset eurooppalaiset kehot nähdään loputtomasti niin paljon arvokkaampina kuin muun väriset, muualla olevat, tämän menneisyyden unohtaminen on synkkää. Ja siksi on joskus kohtuullista vaatia tunteita ja osanottoa, jotka eivät tule luonnostaan.

Tämän vuoden huhtikuussa terroristit tappoivat kenialaisessa yliopistossa 147 opiskelijaa. Helsingin yliopistolla joukko opiskelija-aktiiveja järjesti muistotilaisuuden iskun uhreille, vaikka he eivät henkilökohtaisesti tunteneet kenialaisia opiskelijoita eikä heillä ollut juurikaan muita kontakteja kenialaiseen yliopistoon.

Tämä ele kuvastaa mielestäni mahdollisuutta: tunteiden ja osanoton luomista ja kokemista silloinkin, kun ne eivät perustu henkilökohtaisille siteille. Muistotilaisuudessa oli myös jotain eurooppalaisittain harvinaista. Aitoa välittämistä ihmisistä, jotka eivät ole valkoihoisia, eivätkä eurooppalaisia.

Myös tämä kaupunki, Beirut, ansaitsisi parempaa. Ajattelen, että vaikka en halua tuomita ystäviäni tai edes itseäni siitä, että ranskalaisten viattomien nuorten kuolemat tuntuvat ehkä voimakkaammin kuin Beirutin viattomien nuorten kuolemat, on silti kohtuullista vaatia enemmän.

Ihonväristä ja syntymäpaikasta riippumatta he kaikki ovat ihmisiä. Mikään yhteinen ihmisarvo ei näet synny itsestään, vaan tunteiden ja tekojen kautta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Noor Mukadam sai oikeutta, mutta hänen tarinansa jää poikkeukseksi, kun tuhansien muiden pakistanilaisten naisten ja tyttöjen nimet unohtuvat tilastoihin.

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

Kalastajilta kalaa myytäväksi ostavia naisia käytetään usein hyväksi Malawijärven kalastajayhteisöissä.

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

Yhteisön kouluttamat nuoret meripartiolaiset kantavat eläinsairaalassa hoidossa ollutta merikilpikonnaa kohti Intian valtamerta Kenian Watamussa.

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

Uusimmat

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Hevosharrastus muuttuu painajaiseksi Piia Helanderin hyvin toimivassa Helioksessa.

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
04

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
05

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

21.06.2025

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään