KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Mystillinen rouva Aino

Aino Sibelius

Aino Sibelius. Kuva: Otava Picture Archive

Pirjo Hämäläinen
28.11.2015 16.01
Fediverse-instanssi:

Säveltäjämestari Jean Sibelius on kasvanut juhlavuoden mittaan niin korkeaksi ja leveäksi, että hänen hahmonsa jättää varjoon tärkeän tukihenkilön, rouva Aino Sibeliuksen, joka syntyi maailmaan aatelisneiti Järnefeltinä ja eteni aatteissaan koko ajan oikealle, kunnes äärimmäinen reuna tuli vastaan.

Varjoa koettaa hälventää Johnny Knigan julkaisema elämäkerta, mutta valitettavasti Aino Sibelius, Ihmeellinen olento (2015) tuoksahtaa nimeä myöten hätäratkaisulta.

Kansikuva on korvattu aavemaisella siluetilla ja mustavalkoiseen liitteeseen on valittu juuri ne kuvat, jotka kaikki osaavat ulkoa. Ohut liite on sijoitettu vielä lähteiden perään niin, ettei akateemisia kiekuroita kaihtava lukija sitä edes huomaa.

Omasta puolestani sanoisin, että Elisabetin elämää vatvoessa pitäisi keskittyä muuhun kuin hänen nivusseutuunsa.

Elämäkerran tekijä Jenni Kirves on kansiliepeen mukaan ”eturivin nuoria historiantutkijoita”, mutta puolisonsa kautta hänellä lienee yhteyksiä Sibeliuksiin. Kun Jannen ja Ainon ensimmäinen lapsenlapsi Marjatta Paloheimo meni toimitusjohtaja Lauri Kirveen kanssa naimisiin, säveltäjäsuvusta versoi Kirveiden sivuhaara.

Jenni Kirves on saanut sotatulkinnoistaan kiitosta, mutta niukka budjetti ja palava kiire ovat kaiketi syynä siihen, että Ihmeellinen olento on lähinnä kooste Sibeliusten ja Järnefeltien kirjeistä, jotka Suvisirkku Talas on kasannut helppokäyttöisiksi kirjoiksi.

Elämäkerta etenee löysinä teemoina, joten Aino on välillä nuori ja välillä vanha. Ainolan huvila saadaan vaivoin pystyyn, mutta kohta ollaan taas kihlausajan murheissa. Kirveen välirepliikkejä on vähän ja niissäkin on kiusallisen paljon virheitä.

Helmikuun manifestia ei annettu vuonna 1889 eikä nuorena kuollut Emma Järnefelt ollut Ainon sisko. Ainon äiti Elisabet Järnefelt ei asunut savolaisella Vieremällä, ja sopii myös kysyä, mistä ehkäisyvälineistä hän 1870-luvulla ehdoin tahdoin kieltäytyi? Keski-Euroopassakin spermisidit ja kaakaovoipessaarit opittiin tuntemaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Entä sitten ”mystillinen”, Järnefeltien lempi-ilmaisu, joka tarkoittaa Kirveen mukaan epävarmaa? Nykysuomen sanakirjassa (1967) ”mystillinen” ja ”mystinen” (harv.) ovat kuitenkin synonyymeja, ja samaa todistaa Alla kasvon Kaikkivallan (1917), Eino Leinon ”mystillinen trilogia”.

n

Olen hiukan jäävi väittämään mitään, mutta ymmärtääkseni Elisabetin pietarilainen aatetausta ja hänen sukunsa loisteliaat taideperinteet olivat Ainon elämässä merkittävämpi seikka kuin se, miten pitkälle äiti Juhani Ahoa halatessaan meni.

”Ruotsia taitamaton Elisabeth (kotoisin Pietarista) kärsi sopeutumattomuudesta”, Kirves töksäyttää ja kuittaa Pietarin kepeällä maininnalla, joka on sullottu vielä sulkujen sisään. Pakko on siis uskoa, että Elisabet oli vain elähtänyt naisihminen ja nuoren mieskirjailijan naurettava seksiobjekti.

Salonkeja penkoneen Tarja Lappalaisen mielestä Elisabet ja Aho harrastivat kesällä 1882 ehtaa seksiä, sillä vääksyläisen huvilan ympäristö tarjosi rakastuneille piilopaikkoja. Vaikka Vääksy on kukkeudestaan kuulua seutua, olisiko siellä ollut ratkaisevasti enemmän pensaita, puita ja kiviä kuin muualla Suomessa?

Nyttemmin museoitu Suviniemi päätyi J. R. Danielson-Kalmarille vuonna 1892, mutta jo Järnfeltien Rantalan aikaan Vääksy kuhisi säätyläisiä. Kulmat koholla ja vino hymy suupielessä kanavan varsilla tarkkailtiin kohuparin liikkeitä.

Panu Rajala tietää, että Aholla oli eroottinen hinku Elisabetiin, mutta oppilaalleen tämä ei antautunut. Seksin kiistävät myös ”nuoret miehet” Jouni Yrjänä ja Teemu Keskisarja, jotka alkavat olla tosin samassa iässä kuin Elisabet Vääksyssä.

Omasta puolestani sanoisin, että Elisabetin elämää vatvoessa pitäisi keskittyä muuhun kuin hänen nivusseutuunsa. Kun Elisabet oli jälkikasvunkin silmissä seksuaalisesti estynyt ja lisäksi paronitar ja yhdeksän lapsen äiti, mahtoiko hän piikatytön lailla helmojaan pensaissa nostella?

Pietarin sivuuttaminen on sikälikin outoa, että Ainon kolossaalinen masennus oli perua Catharina Clodtilta, Elisabetin arvoitukselliselta äidiltä.

Catharinan ranskalaista tai saksalaista syntyperää ei ole onnistuttu selvittämään, mutta sieltä jostakin, tuntemattomista syvyyksistä, pulppusivat ne mustat mielenvirrat, jotka masensivat Järnefeltit: Elisabetin, Ainon, Kasperin, Arvidin ja itsensä nuorena hirttäneen Ellin.

Kaikki Järnefeltin pojat – neljä yhteensä – nousivat maanlaajuiseen maineeseen, mutta kieroutuneen karman lain mukaan neljä tyttöä vastaavasti kuoli. Vain Aino jäi ikään kuin ylimääräisenä lapsena henkiin.

Sisarten varhaiset kuolemat synkensivät tietysti Ainoa ja herättivät hänessä itsetuhoisia ajatuksia, joten tuntuu surkuhupaisalta lukea, miten nuori Janne toivoi Ainolta vain yhtä asiaa: iloista ilmettä.

Jannesta elämäkerta antaa lämpimän ja aistillisen kuvan, joskin viftaus meni välillä turhan villiksi ja juomaputket venyivät kuin kuminauha. Kihlauksen aikaan viina suisti Jannen syrjähyppyihin ja katkaisuhoitoihin, mutta ylenpalttisesti rakastunut Aino jaksoi hulttiotaan ymmärtää.

Kirveen missiona on vakuuttaa, ettei Aino ollut hauras muusa. Tämä pitää taatusti paikkansa, mutta olisiko Aino ollut muusana miellyttävämpi ihminen?

Aino oli tavattoman lujatahtoinen ja tavattoman hermoherkkä. Hän piti julmaa mykkäkoulua ja kovaa kotikoulua ja oli läkähtyä tuon tuostakin itkuunsa. Kaiken huipuksi Aino oli natsi.

Sisällissota koetteli Sibeliuksia raskaasti: Janne laihtui parikymmentä kiloa ja Aino sai sieluunsa haavan, jota lääkitäkseen hän liittyi Järvenpään suojeluskunnan kannatusjäseniin ja hurrasi lapualaisten talonpoikaismarssille kunniapaikalta puhujapöntön alta.

”Meillähän oli mummin kanssa aluksi vähän niin kuin käsi näin”, Ruth Snellmanin poika Erkki Virkkunen muisteli yhteistä natsitervehdystä. Hitlerin ohella Aino arvosti Svinhufvudia ja palvoi tietysti hassuna Mannerheimia.

Kun ”maltillisten fasistien” lehti Svensk botten alkoi vuonna 1937 ilmestyä, Aino oli harvalukuisten tilaajien joukossa. Lehden julkaisija Aktiva studentförbundet liikkui kaukana Järnefeltien suomenmielisistä ihanteista, mutta nyt haluttiinkin musertaa alaluokka eikä flirttailla sen kanssa pappilan tahi kartanon portailta.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset