On se kumma, että puolustusvoimilla riittää rahaa asevarusteluun, muttei ruokahuollosta vastaavien työntekijöidensä palkkoihin. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus yhtiöitettiin vuoden 2011 lopussa. Puolustusministerinä oli Jyri Häkämies (kok.), joka perusteli päätöstä kustannustehokkuudella ja henkilöstöresurssien joustavammalla käytöllä.
Yhtiöittämisen jälkeen henkilöstö siirtyi PAMin majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimuksen piiriin neljän vuoden suoja-ajalla. Nyt aika on päättymässä ja ravitsemustyöntekijöiden, kokkien ja ravintolapäälliköiden palkat putoamassa 400–1 000 euroa kuukaudessa.
Vastaavaa TES-shoppailua eli työehtosopimuksen vaihtoa työnantajalle edullisempaan on tehty jo kauan ja tahti vain kiihtyy. Kunnat ja valtio yhtiöittävät kilvan toimintojaan ja avaavat palveluitaan yksityiselle kilpailulle. Työntekijöiden työehdot ja palkat heikkenevät huomattavasti, sillä julkisen alan työehtosopimukset ovat yksityisiä aloja paremmat työntekijöille. Kärsijöinä ovat pääasiassa pienipalkkaiset naiset, kuten kokit ja siivoojat.
Siivoojien määrä kuntien palkkalistoilla on 2000-luvulla radikaalisti vähentynyt. Kun työ organisoidaan tehokkaasti vain työnantajan tarpeista käsin, työt pilkotaan usein niin, että siivooja tulee töihin sekä aamulla että illalla. Osa-aikaistaminen pienentää palkkaa niin, että moni on pakotettu tekemään kahta tai kolmea työtä tullakseen toimeen.
Valtionyhtiö Posti pyrkii nyt TES-neuvotteluissa laskemaan työntekijöidensä palkkoja ja epäinhimillistämään työaikoja. Jos työntekijöiltä otetaan lisät pois, se tarkoittaisi yötyöntekijöiden kohdalla jopa 1 000 euron palkanmenetystä kuukaudessa. Pitkään alalla ollut osa-aikainen sanomalehden jakaja menettäisi 1 436 euron kuukausipalkastaan 380 euroa, lähes 30 prosenttia. Postin tavoitteena on jatkossa käyttää vuokratyövoimaa ja mahdollisimman vähän vakituista väkeä.
Hallitus on säätämässä pakkolakeja, joilla se leikkaa ansioita palkansaajien sairaslomista, arkipyhistä, lomista ja lomarahoista. Pakkolait estävät työmarkkinajärjestöjä sopimasta parempia työehtoja, näin vapaa sopimusoikeus työ- ja virkaehdoista on vaarassa. Hallitus osoittaa olevansa yksipuolisesti työnantajan asialla ja rikkoo kansainvälisesti tunnustettua periaatetta, jonka mukaan laki suojelee lähtökohtaisesti heikompaa osapuolta.
Palkansaajien kannattaa olla tarkkana ja vastustaa hallituksen ja työnantajien saneluvaltaa. Solidaarisuus ammattiliittojen ja palkansaajien kesken on elintärkeää, sillä ammattiyhdistysliike yritetään murtaa kovin keinoin. Nyt pitää olla valmis osoittamaan mieltä ja seisomaan yhteisessä rintamassa työntekijöiden oikeuksien puolesta.
uutiskirje 
