Jari Halosen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Aleksi Kiven elämä (2002) nähdään reipas historiallinen tuuletus. Avainsana on burleski: näyttämön täyttävät koominen irvokkuus, tietty karkeus ja vastaava pilailu-mentaliteetti.
Näyttelijätyöskentelyä hallitsevat läpitunkeva fyysisyys ja tulisieluisuus kruununaan Marko Tiusasen (Kivi) ja Jari Salmen (Nervander) kiiluvasilmäisyys. Väriä tunnustetaan sen dramaturgisen vimmaisuuden suuntaan, jonka ylipappina pidetään Jouko Turkkaa. Hän on pikkuroolissa Lapinlahden mielisairaalan lääkärinä. Halonen itse vetelee rempseästi sikaria Kiven teilaajan August Ahlqvistin roolissa.
Tuloksena on paikka paikoin aika hauska elokuva, jossa haisee töllin hiki verrattomasti enemmän kuin seurapiirien parfyymit, vaikka Kivi kuvataankin liikkumassa myös aikakauden hallitsevissa piireissä. Todella reipasta ironiaa on ilmassa, kun tumma tilanherra Borg äityy puhumaan Amerikan neekeriorjista maahanmuuttajan ruotsillaan. Borgia näyttelee Chelaf Abdeslami.
Päätös on komea. Siinä Kivi nauttii rauhoittuneena luonnon jylhyydestä. Kohtauksen seesteisyys on jyrkässä ristiriidassa elokuvan kokonaisvaltaisen, syvältä nousevaa filmattua teatteria tuikkivan hengen kanssa.
Kotikatsomo: Aleksis Kiven elämä. TV1 maanantaina klo 23.10