KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sakari Hänninen: Missä on Suomi?

Olisi todella korkea aika muuttaa suuntaa ja miettiä vakavasti, miten kaikentasoista yhteistyötä voidaan lisätä Pohjoismaiden kanssa. Kuva on Tukholman kuninkaanlinnasta.

Olisi todella korkea aika muuttaa suuntaa ja miettiä vakavasti, miten kaikentasoista yhteistyötä voidaan lisätä Pohjoismaiden kanssa. Kuva on Tukholman kuninkaanlinnasta. Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson

Sakari Hänninen
13.12.2015 15.01
Fediverse-instanssi:

Lainasin aikoinani kanadalaisen kirjailijan Margaret Atwoodin ajatusta ja annoin toimittamalleni kirjalle nimen Missä on tässä? Tämä nimi oli yhtenä kimmokkeena Vilho Harlelle ja Sami Moisiolle, jotka taasen antoivat kirjalleen nimen Missä on Suomi? Tämä onkin hyvä kysymys. Kartalta katsottaessa Suomi sijaitsee paljon idempänä kuin omissa mielikuvissamme. Suomi sijaitsee paljon idempänä kuin Tšekki, Puola, Slovakia ja Unkari, siis suunnilleen Baltian maiden, Romanian, Bulgarian ja läntisen Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa samoilla pituusasteilla. Ei olekaan ihme, jos Suomen historiaa tuntematon ja kaukaa katsova henkilö voi yhdistää Suomen aivan eri viiteryhmään kuin mihin olemme naapuriemme kanssa tottuneet itsemme samaistamaan eli Pohjoismaihin. Pohjoismaisuuden tulisikin olla Suomelle ensisijainen tavoite ja tunnusmerkki. Mutta sitä se ei ole mitenkään automaattisesti. Teot puhuvat tässäkin puolestaan. Ja mistä ne nyt kertovat?

Suomi on ollut tasapainoilun mestari. Tähän on opettanut vaikea asema idän ja lännen välissä, joka on kapea. Onnistuneesta tasapainoilustaan huolimatta, tai juuri sen takia, se on tullut nimitetyksi ja jopa pilkatuksi varsinkin niiden taholta, jotka ovat tottuneet rehentelemään ja hyökkäilemään muiden selän takaa oma asema monin tavoin turvattuna. Tämän tasapainoilun takeena on ollut kyky seisoa kahdella jalalla ja vaihtaa painopistettä tarvittaessa. Kyse on toki ollut oman edun tavoittelusta sekä tilanteiden hyväksikäyttämisestä ja niihin sopeutumisesta ilman minkäänlaista moraalista paatosta tai ideologista sitoutumista. Kyse on ollut strategiasta ja taktiikasta.

Pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on ollut Suomen lähentäminen läntiseen markkinatalousjärjestelmään, mutta lyhyen aikavälin taktiset valinnat on tehty maltilla ja harkiten tilanteiden mukaan. Kyse on ollut kaksoisstrategiasta. Eritoten idänsuhteista huolehtivan ulkopolitiikan takuumiehenä on toiminut tasavallan presidentti kun taas länteen hakeutuvien talous- ja kauppasuhteiden hoito on ollut Suomen Pankin ja hallituksen käsissä, jotka ovat olleet sidottuja vahvimpien vientiyritysten menestykseen. Tämä asteittainen strategia toimi aina 1990-luvulle, jolloin siitä luovuttiin, kun Suomelle aukesi avoin mahdollisuus liittyä läntisen markkinatalousjärjestelmän täysjäseneksi.

Miten sitten Suomi käytti tilaisuutensa hyväksi? Jälkikäteen arvioituna viisaamminkin olisi voinut toimia eli seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja olla sotkematta turvallisuuspoliittisia tavoitteita talouspolitiikkaan. Osittain Naton vaihtoehtona nähtiin olevan entistä vahvempi sitoutuminen Euroopan unioniin, johon liityttiin vuonna 1995. Tämän jälkeen liityttiin myös Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi, toisin kuin muut Pohjoismaat. Myös hallituksessa istuva Vasemmistoliitto oli tekemässä tätä päätöstä. Jos tavoitteena oli päästä Euroopan yhteisön ytimeen, niin miten tässä kävikään? Nyt on ajauduttu erilleen muista Pohjoismaista ja päädytty pikemmin eräänlaiseksi Saksan ”perässähiihtäjäksi”, joka yrittää kaikin tavoin jäljitellä esikuvaansa. Onko tässä käynyt niin, että ”pakolainen on ylittänyt jälkensä” Sandemosea lainatakseni?

Euroopan pankki- ja finanssikriisin taustasyyt liittyvät talous- ja rahaliiton valuvikoihin, joista monet saksalaiset taloustieteilijät olivat varsin tietoisia jo sitä perustettaessa. Pitääkin muistaa, että Saksan kannatus talous- ja rahaliitolle juontui alun perin Saksojen yhdistämisen aiheuttamasta valtavasta haasteesta, jonka ratkaisun nähtiin edellyttävän EU:n laajentamista myös raha- ja talousliittona. Tätä edellytti Saksan etu. Talous- ja rahaliitto on myös sen mukaisesti toiminut ja samoin on pankki- ja finanssikriisiä hoidettu. Suomella taasen ei ole ollut mitään poikkipuolista sanottavaa niitä menettelytapoja kohtaan, jotka ovat taanneet moninkertaisesti saksalaisten pankkien voitot kriisimaiden kansalaisten kustannuksella. Tältäkin osin Suomi on poikennut muista Pohjoismaista, jotka ovat esittäneet, että myös velkoja voidaan katsoa vastuulliseksi epäonnistuneesta lainanannosta. Tämä tulee mainiosti esiin Matti Ylösen ja Mikko Remeksen kirjasta Velkatohtorit. Kuinka Eurooppa unohti historian ja oppi rakastamaan talouskuria. Tämän kirjan lukemista voi suositella kaikille, myös päättäjille.

Onko sitten Suomen nykyinen hallitus entistä määrätietoisemmin valinnut tien, joka vie itäisen Keski-Euroopan suuntaan? Jos tälle tielle lähdetään, niin voimme odottaa vahvan johtajuuden ylistämistä ja hädänalaisten syyllistämistä, kuria ja järjestystä vapauden nimissä, matalapalkkatyön laajentamista ja velvoite- ja kannustinlinjan koventamista, vaurastumisen vapauttamista verotukselta, sivistyksen ja kulttuurin kaupallistamista sekä tieteen ja taiteen hyödykkeistämistä. Tällä tiellä Suomi pyrkisi kilpailemaan tavoitetasoaan laskemalla eli mahdollisimman halvoilla hinnoilla. Tällä tiellä Suomi näkyisi pikapuoliin vain muiden Pohjoismaiden peräpeilistä. Olisi todella korkea aika muuttaa suuntaa ja miettiä vakavasti, miten kaikentasoista yhteistyötä voidaan lisätä Pohjoismaiden kanssa.

Yhteistyön vahvistamisen muiden Pohjoismaiden kanssa on lähdettävä liikkeelle ruohonjuuritasolta. Kaikkein tärkeintä olisi saada nuoret innostumaan asiasta, mutta tällä tiellä on vakavia esteitä. Yksi tärkeimpiä on ruotsin kielen opiskelu Suomessa, joka pitäisi miettiä kokonaan uusiksi. Tällä hetkellä ruotsin opiskelun tuloksellisuus, sen pakollisuudesta huolimatta, on niin heikkoa, että melkein mikä tahansa muu yhteiskunnallinen toiminto, paitsi ehkä julkisella tuella pönkitetty elinkeinotoiminta, olisi jo aikaa sitten lakkautettu. On suorastaan käsittämätöntä, että ruotsin kielen tärkeydestä huolimatta suomalaisilla kouluilla ja koululaisilla ei ole nimeksikään mitään yhteistyötä tai oppilasvaihtoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Jos kerran Suomi on todella kaksikielinen maa, niin eikö asialle pitäisi tehdä jotakin?

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset