Nykyinen kolmen puolueen hallitus on harvinainen poikkeus Suomen hallitusten joukossa. Mies- ja naisministerit ovat sitoutuneet tekemään parhaansa tavoitteenaan pysäyttää velkaantuminen ja nostaa Suomi kasvu-uralle. He ovat asettaneet isänmaan edun puolueiden edun edelle. Silloin ei välitetä oman puolueen kannatuksen hiipumisesta, kun isänmaa on kutsunut pelastustyöhön.
Hallitusta on aivan suotta parjattu niistä kipeistä leikkauksista, joita on pakko tehdä, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun yhteiskuntasopimuksesta. Tuoreimpien mielipidetiedustelujen perusteella voidaan todeta, että valtaosalla kansalaisista ei näytä olevan tietoa siitä, millaiseen asemaan Suomi joutuisi, jos velkaantumista ei saada pysäytetyksi. Suomea kohtaisi silloin samanlainen kohtelu kuin Kreikkaa ja muita kriisimaita.
Niin sanottu troikka koostuu EU:n komissiosta sekä Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IFM) johtajista. Kriisimaille myönnettyjen lainojen ensisijaisena tarkoituksena oli maksaa Saksan pankkien 17 miljardin ja Ranskan pankkien 20 miljardin lainat, jotka ne olivat holtittomasti myöntäneet maksukyvyttömälle Kreikalle. Lainarahoista eivät ole hyötyneet kriisimaiden kansalaiset, vaan valtaosa kansasta on joutunut todelliseen ahdinkoon.
Troikan vaatimuksesta Kreikassa piti sulkea 200 sairaalaa ja 5 000 lääkäriä jäi työttömäksi, mikä merkitsi julkisen terveydenhuollon alasajoa. Vapaaehtoiset lääkärit ja hoitajat pyrkivät hoitamaan kansalaisia voimavarojensa puitteissa, mutta kuukausittain satoja ihmisiä kuolee, koska he eivät saa apua. 751 euron minimipalkka piti alentaa 585 euroon. Portugalissa minimipalkka on nyt 485 euroa, ja bussikuskien palkka ylitöineen aleni 1 400 eurosta 900 euroon.
Kriisimaissa nuoret ja koulutetut ovat sankoin joukoin joutuneet muuttamaan muun muassa Australiaan ja Kanadaan. Troikan vaatimuksesta Kyproksen pankkien piti myydä Kreikassa toimineet 4 miljardin arvoiset sivukonttorit Kreikan velkaiselle pankille 0,5 miljardilla eurolla, ja tappion maksoivat Kyproksen pankkien tallettajat.
Troikka on käytännössä määrännyt kriisimaiden budjetista, vaikka EU:n perustuslaki kieltää sellaisen toiminnan. Myös Suomi menettäisi olennaisilta osin itsemääräämisoikeutensa, jos velkaantumista ei saada kuriin. Nyt julkisuudessa esitetyt leikkaukset olisivat vain murusia siihen verrattuna, mikä Suomea kriisimaana kohtaisi Troikan kylmässä kyydissä.
uutiskirje 
