Puoluekokouksen lähestyessä kiihtyy myös keskustelu vasemmistoliiton järjestöllisestä uudistamisesta. Keskusteluissa puolueaktiivien kanssa on korostunut kolme toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta, joita järjestöllisillä uudistuksilla pitäisi tavoitella: vapaaehtoistoiminnan kynnyksen madaltaminen, jäsendemokratian vahvistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen.
Yritän konkretisoida yleviä tavoitteita esimerkeillä.
Ensiksikin puolueen toimintaan pitää päästä helposti mukaan.
Tämä voi vaatia esimerkiksi liittymisen helpottamista siten, että liittymislomake on mahdollisimman helppo täyttää ja hankalammin selvitettävät asiat hoidetaan myöhemmin. Lisäksi alkuinnostusta ei kannata hukata, vaan hyvät käytännöt uusien jäsenten kutsumisesta tapahtumiin ja toimintaan pitää levittää koko maahan.
Kynnys pitää saada matalaksi myös pidempään jäsenenä olleille.
Vasemmistonuorten Opi perusasiat -kursseille osallistuu pari kertaa vuodessa niin uusia kuin vanhojakin jäseniä, ja osallistujien moninaisuus tekee keskusteluista hedelmällisiä. Samanlaista toimintaa on esitetty myös vasemmistoliitolle.
Vapaaehtoistoiminta valtakunnallisella tasolla kaipaa toimintamalleja, joiden avulla jäsenet voivat käyttää asiantuntemustaan ja osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Tästä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi eduskuntavaalien aikana toimineessa viestintäkollektiivissa.
Poliittisissa sisällöissä osallistumista voisi kehittää arvioimalla puoluehallituksen perustamien työryhmien toimintamalleja ja tekemällä niistä entistä näkyvämpiä sisäisellä viestinnällä.
Toiseksi demokraattisessa liikkeessä tulee pitää huolta omasta puoluedemokratiasta. Puoluekokousvälin lyhentäminen kahteen vuoteen ja jäsenäänestysten kynnyksen laskeminen sääntötasolla lisäisivät jäsenistön mahdollisuuksia osallistua poliittiseen linjaamiseen.
Puolueemme voisi olla jo valmis keskustelemaan myös luottamustehtävien kierrättämisestä nykyistä nopeammin, kuten aikomuksena oli puoluetta perustettaessa.
Kolmanneksi vasemmiston on syytä panostaa sisäiseen tasa-arvotyöhön.
Konkreettisesti se tarkoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista, mikä puolestaan vaatii tasa-arvohaasteiden selvittämistä. Puoluetoiminnassa on useita yhdenvertaisuusnäkökulmia. Kahlitsevien sukupuoliroolien lisäksi eriarvoisuutta toimintaan osallistumisessa voivat tuottaa esimerkiksi vähävaraisuus, terveysongelmat tai vaikkapa ”järjestöikä”.
Järjestölliselle kehitykselle luotiin hyvää pohjaa edellisessä puoluekokouksessa, jossa hyväksyttiin niin sanottu 2020-asiakirja. Kesän puoluekokouksessa on myös odotettavissa strategiatyön tueksi hyviä aloitteita.
uutiskirje 
