KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pirjo Hämäläinen: Primitiivinen pääsiäinen

Pääsiäinen, juhlista primitiivisin, on outo yhdistelmä auringon- ja kuunpalvontaa.

Pääsiäinen, juhlista primitiivisin, on outo yhdistelmä auringon- ja kuunpalvontaa. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Kansan Uutiset
27.3.2016 12.00
Fediverse-instanssi:

Joulu on joka vuosi, mutta juhannus vain kerran kesässä. Pääsiäisestä suomalaiset eivät sano mitään, sillä sen ajankohta heittelee rajusti: välillä juhlitaan nietosten keskellä ja välillä loppukevään hikisessä paisteessa.

Heittelehtiminen johtuu erikoisesta laskemistavasta. Vaikka kristillinen pääsiäinen on juutalaisen pesahin jatke, ajankohdan määrittelyyn tarvittiin 1700– ja 1800-luvun taitteessa matemaatikkojen ruhtinas Carl Friedrich Gauss. Sama saksalaisoppinut keksi Gaussin käyrän, joka on aiheuttanut koululaisille yhtä paljon harmia kuin Cooperin testi.

Olemme oppineet koulussa, että pääsiäinen on ”kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina”, mutta näin yksinkertaisessa tai suorastaan populaarissa hokemassa ei oteta huomioon lukuisia tähtitieteellisiä ja teologisia muuttujia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Joulun päätähtiä ovat Jeesus-lapsi ja joulupukki ja juhannuksen Johannes Kastaja ja sepalus auki hukkuva juomaveikko.

Myös Gauss oli helisemässä. Työtunteja kirjaamatta ja lomia pitämättä hän sai väännettyä viimein kaavan, joka pani pääsiäiset oikeille paikoille tai ainakin lähelle niitä.

Yleisönosastoissa on kiivailtu vuosia Jeesuksen syntymäpäivästä ja vedottu ennen muuta lampaisiin. Eihän Betlehemin kedoilla lampaita keskellä talvea paimennettu!

Jos nyt kävisi niin, että joulu siirrettäisiin toisaalle, mukana siirtyisivät juhannus (puoli vuotta jouluun) ja Marian päivä (yhdeksän kuukauden raskausaika jouluun). Pääsiäisen seuralaisia ovat puolestaan palmusunnuntai, helatorstai ja helluntai.

Hiusten halkominen on kuitenkin turhaa, sillä vuotuisjuhlien paikan määrää Raamatun sijasta aurinko: joulu on sidoksissa talvipäivänseisaukseen, juhannus kesäpäivänseisaukseen, pyhäinpäivä syyspäiväntasaukseen ja pääsiäinen kevätpäiväntasaukseen.

Pääsiäinen, juhlista primitiivisin, on outo yhdistelmä auringon- ja kuunpalvontaa. Taustalla täytyy olla muinaisia kuunjuhlia, joita vietettiin erityisesti Babyloniassa, itämaan tietäjien, maagien ja astrologien valtakunnassa. Kuu oli babylonialaisille taivaan kuningatar ja maa oli kuun lapsi.

Juutalainen kuukalenteri pohjautui muinaisina aikoina silmämääräisiin havaintoihin. Kun tehtävään palkatut tarkkailijat ilmoittivat, milloin kuu oli putkahtamassa taivaan kohdusta, suuri neuvosto julisti kuukauden alkaneeksi.

Läpi vuoden toistuneet uudenkuunjuhlat ovat paljolti unohtuneet, mutta Paavali Tarsolainen tunsi ne hyvin. ”Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä”, Paavali ohjeisti Kolossan seurakuntaa.

Vanhat kulttuurit yhdistivät kuun naiseen ja auringon mieheen. Betlehemin kedoilla naisten ja kamelinaaraiden kaulassa riippui kuukoruja, ja uudenkuun feminiinisissä juhlissa molemmat saivat levähtää ja viettää laatuaikaa.

Kristillisessä taiteessa Neitsyt Maria nousi pian kuunsirpille ja suomalaisissa kansanrunoissa hän asteli ”kuun kehällä ja päivän päärmeellä”. Jeesuksen olemukseen ja tarinaan vaikutti vahvasti Solin, auringonjumalan, kultti, josta keisari Aurelianus teki vuonna 274 Rooman valtionuskonnon.

Voittamatonta aurinkoa – Sol Invictusta – juhlittiin talvipäivänseisauksen aikaan 25. joulukuuta, joten Jeesuksen syntymähetki sijoittui luontevasti samalle kohdalle.

Franciscus Assisilainen ylisti Aurinkolaulussaan kaunista ja säihkyvää Veli Aurinkoa, joka oli loistossaan korkeimman kuva. Ja ortodoksisessa pääsiäiskaanonissa laulettiin, miten ”yrttien kantajanaiset ikään kuin etsien päivää kiiruhtivat muinoin varhain aamulla hautaan laskeneen Auringon luo”.

Venäläisten sunnuntai on hurskaasti ”voskresenje”, ylösnousemus, ja romaanisissa kielissä sunnuntai juontuu Herran päivästä, Dies Domini. Meillä Suomessa vietetään kuitenkin Auringon päivää, Dies Solis.

Suomalainen pitkäperjantai oli entisaikaan pilvinen, koska aurinko oli kuollut, mutta pääsiäissunnuntain aamuna se nousi kuolleista ja tanssi keikkuen, lipattaen ja riemuiten. Tanssia kiivettiin joukolla katsomaan ja kaikki mäet olivat – paitsi maaseudulla – myös Helsingissä auringonpalvojia mustanaan.

Entä mitä on sanottava Vapaudenpatsaasta, joka heiluttaa New Yorkin edustalla soihtua? Patsas on esittävinään roomalaista Libertas-jumalatarta, mutta tyylipuhdas sädekruunu on lainaa personoidulta auringolta.

Anglosaksien hedelmällisyysmenoissa jumalatar Ostara oli tärkeä hahmo. Ostaran nimi tarkoittaa auringonnousua, kun taas englannin ”easter” ja saksan ”Ostern” tarkoittavat pääsiäistä sekä ”east” ja ”Osten” itää, sarastuksen ilmansuuntaa.

Suomen kielessä pääsiäisellä ja idällä ei ole yhteyttä, joten joku perinneviisastelija on halunnut korvata pääsiäisen ”itäjäisellä”. Kuinka tahansa, rairuohoa meilläkin idätetään ja koristellaan pupuilla ja munilla, Ostaran pyhillä tunnuksilla.

Maan päällä Ostara liikkui aina jäniksen hahmossa ja muni uskovaisilleen värikkäitä munia. Vastalahjana nämä ojensivat tuoreita yrttejä, kukkia ja makeita suupaloja.

Jänis nivoutuu pääsiäiseen myös toista kautta. Egyptiläisille, kelteille ja kiinalaisille jänis on ollut kuueläin, jonka tummana pomppiva hahmo erottuu täydenkuun pinnalta.

Muinaissuomalaisten Idätär, Kuutar ja Päivätär vastasivat ehkä Ostaraa, mutta nykyisissä vuotuisjuhlissa naisilla ei ole juurikaan sijaa. Joulun päätähtiä ovat Jeesus-lapsi ja joulupukki ja juhannuksen Johannes Kastaja ja sepalus auki hukkuva juomaveikko. Pyhäinpäivä oli vanhalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä.

Pääsiäinen on jälleen poikkeus, mutta tuolloinkaan naiset eivät puno hopeisia ja kultaisia rihmoja, vaan silpovat trulleina karjaa ja lentävät irstaina noita-akkoina vasten pyöreänä mollottavaa kuuta.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
03

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
04

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset