Paikallisen sopimisen työryhmässä Suomen yrittäjiä edustavan Janne Makkulan mukaan kompromissiehdotukseen sisältyy useita periaatteellisia ongelmia. Järjestön kantaan vaikuttaa, kuinka laajasti paikalliseen sopimiseen tarvitaan luottamusmiestä.
Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on blogissaan kirjoittanut, että hallitus on yrittänyt rakentaa yleissitovaan kenttään ”uutta luottamusmiestä”, joka kuuluisi liittoon, mutta ei olisi liiton ohjailtavissa.
Näitä pääministerivetoisia sähellyksiä olemme Naantalin jalostamolla lievästi sanoen hämmentynein mielin. Kiinnitetäänkö huomiota todellakin vain siihen, kuka sopii työntekijöiden puolesta?
Nykyisen pääministerin omistajaohjauksessa olevassa yhtiössä, sen 350 henkilöä suoraan työllistävässä Naantalin tuotantoyksikössä toimitaan siten, että työntekijöillä on paikallisesti valittu neuvottelija ja nimenkirjoittaja sekä paikallisiin että muihinkin sopimuksiin, mutta toisella osapuolella ei. Meidän tapauksessamme se toinen osapuoli on Espoossa tai Porvoossa, koskaan ei varmuudella tiedä missä.
Paikallinen sopiminen tarvitsee luottamusta puolin ja toisin, ja sellainen voi syntyä vain kasvokkain keskustelemalla. Mikään sopimus ei koskaan synny toisen osapuolen vallattoman lähetin tuoman valmiin printin sanelemana.
Jutun ydin ei ole kuka ja kenen ohjauksessa työntekijät paikallisesti asioistaan sopivat, vaan siinä, että on oltava riittävästi merkkejä kauluksissa oleva ja paikalliset olosuhteet hyvin tunteva toinenkin osapuoli. Työntekijöitä tuskin haittaa vaikka se olisi työnantajan ylimmän johdon ja EK:n ohjauksessa oleva. Tärkeintä on puolin ja toisin luotettavasti tunnistettavat kasvot.