KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tyhjät tiet, autiot laidat

Pirjo Hämäläinen
26.6.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Suomi on maailman kaunein maa, kuten tiesi jo entinen leivo, joka visersi vain sinitaivaamme alla. Lintu riemuinen arvosti myös kanteleen soittoa eikä kyennyt siitäkään muualla nauttimaan.

Kansainvälisessä, erittäin epätieteellisessä Twitter-kyselyssä kauneimmaksi maaksi osoittautui kuitenkin Latvia ja seuraavina tulivat Meksiko, Turkki, Indonesia, Englanti, Italia ja Uusi-Seelanti. Suomi putosi kauas hännille.

Alankoisen Latvian menestys tuntuu oudolta, mutta ehkä sen selittää leivolle rakas kannel, jota latvialaiset jo ennen suomalaisia näppäilivät. Väinäjoki eli Daugava viittaa taas suvantoon ja Suvantolaiseksi kutsuttiin tietenkin kanneltaituri Väinämöistä.

Suomen kauneus lepää paljolti niissä paikoissa, jotka Zachris Topelius ammoin kauniiksi julisti, mutta paikkojen väliin jää avohakattuja metsiä, räikeitä ostoshelvettejä, rumia peltihalleja, siivottomia joutomaita, hylättyjä taloja ja oudolla tavalla asumattomia taipaleita.

 

Kuljen niin usein junalla, että autoon päästessäni olen kuin lapsi, joka katsoo ensimmäistä kertaa maisemaa ja suoltaa suustaan kiusallisia kysymyksiä. Miksi tämä tie on niin leveä, kun autoja ei näy missään? Miksi sataan kilometriin ei ole vilahtanut ainuttakaan ihmisasumusta?

Radat vedettiin aikoinaan viivasuorasti välittämättä siitä, kuinka etäälle taajamat niistä jäivät. Hyvinkään asema osui viiden kilometrin päähän kylästä ja Lappeenrannassa aseman sijainti herättää yhä ihmetystä. Kai sen on hyvä olla radan varressa, lappeenrantalaiset kritiikkiin väsyneinä huokaavat.

Vuosikymmenten myötä radat ja asutukset ovat yleensä kohdanneet ja junan ikkunasta voi tarkkailla sekä kyliä että kaupunkeja. Auton ikkuna on kuitenkin luukku Suomeen, joka on autio kuin luomisen aamuna.

 

Joskus vuosi sitten ajelin ystäväni takapenkillä Turkuun. Helsingin ja Turun välillä, ikiaikaisella rintamaalla, on rakennettu kivikirkkoja ja Sjundbyn kaltaisia aatelislinnoja, mutta pitkästä asutushistoriasta huolimatta valtatien varret ovat lähes asumattomat.

Nyt kesäkuussa koin saman pienemmässä mittakaavassa. Matkalla Hyvinkäältä Klaukkalan porteille sain katsella kylliksi Nurmijärveä, joka on Helsingin seudun kehyskuntana maan urbaaneinta ja taloudellisesti vahvinta aluetta.

Autosta urbaaniutta oli vaikea havaita, sillä kuiva nummi, Aleksis Kiven suutarinäytelmästä tuttu mäntymetsä, jatkui tien molemmilla puolilla aivan loputtomiin.

Olen kasvanut harjulla ja harjun kyljessä asun edelleen, joten rakastan palavasti mäntyjä. Nurmijärven läpi viilettäessä ajattelin kuitenkin Helsinkiä, missä kärvistellään tonttipulan kanssa, ja Hyvinkäätä, missä kerrostalot uhkaavat jo Sveitsin puistoa ja aseman taakse jäävää minikokoista 1870-luvun puistikkoa.

 Pienet suomalaistaajamat ovat enimmäkseen karuja, mutta 6 000 asukkaan Mänttä pyrki kymmenisen vuotta sitten Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Huhtikuisella bussiretkellä arkkitehtoniset odotukseni olivat siis korkealla.

Kuvittelin jostakin syystä, että Mäntässä on siisti ruutuasemakaava ja 50-luvun ruskeaseinäisiä kivitaloja, pankkeja, konttoreita ja opistoja. Totuus paljastui toiseksi: Mänttä noudattaakin perinteistä kirkonkylämallia, jossa keskellä kulkee ylileveä autostrada ja reunoille on pudoteltu erityylisiä ja erityyppisiä rakennuksia.

Rakennukset eivät ole toisissaan kiinni tai samassa katulinjassa, vaan herttaisesti sikin sokin, minkä voisi tulkita huonoksi suunnitteluksi. Luultavasti taustalla piilee kuitenkin muutoksen unelma. Kun kaupungin pitää jatkuvasti kasvaa, nuortua ja uudistua, rosoinen keskeneräisyys kielii vitaalisuudesta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Käyntimme osui, ikävä kyllä, sunnuntaihin, jolloin pienten taajamien ravintolat ovat kiinni. Mäntästäkin löytyi vain nuhruinen kuppila, jonka kiinalainen ruoka tarkoitti keitettyä riisiä, purkkiherkkusieniä ja pakasteherneitä. Valikoimiin ei kuulunut edes keskiolutta, mikä sai janoiset seuralaiseni lopullisesti hermostumaan.

Mutta onhan Mäntässä Serlachiuksen taidemuseo! On toki ja Anselm Kieferin takia olimme matkallakin, mutta Joenniemi on vain vähäinen saareke ja herraskainen poikkeus muuten niin lannistavassa paikassa. Kaikki ravintola Göstan pöydät olivat sitä paitsi iltaan asti varattuja, joten emme voineet kuin purra kynsiämme ja nuolla näppejämme.

 

Helsinkiin turisteja houkutellaan designilla ja Kauppatoristakin aiotaan tehdä tyylikäs designaukio, missä porontaljat, pärekorit, kalalokit tai muikunlemut eivät esteettistä elämystä häiritse. Kiseleffin satumainen talo ehdittiin jo hyvän maun nimissä pilata ja nyt on sitten aika kastroida Kauppatori.

Fiini Helsinki kamppailee metsäläisyyttä vastaan, mutta moni turisti muistaa parhaiten lentokentän, joka näytti ylhäältä katsoen synkältä erämaalta. Sipoon suunnassa ikimetsä hipoo taas lähiöitä ja tarjoaa kiintoisan vastakohdan metropolihybrikselle ja Guggenheim-pöhinälle.

Autiudesta voisi – tarkemmin ajatellen – loihtia myös turistipyydyksen. Kiinalaiset ihmettelisivät vielä kotikonnuillaan, miltä tuntui ajaa leveää pikatietä ilman että kukaan tuli vastaan tai ilman että laidoilla näkyi yhtäkään asumusta.

Vaikka Helsingin seudun korpiteillä on omat ansionsa, taajamien pilaajille on vaikea antaa anteeksi. Keski- ja Etelä-Euroopassa kylät ovat tiiviitä ja eloisia talorykelmiä, mutta suomalaisessa kylässä on turhan usein suljettu kauppa, lakkautettu koulu, metsittynyt pelto ja kaatunut pysäkintolppa.

Tienpientareilla kasvaa sotkuista heinää ja muutama taivaansininen lupiini, joita asukkaat yrittävät ympäristöä hoitaakseen hengiltä potkia.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Vasemmistoliitto lähtee Lapin piirissä hakemaan viime vaaleissa menetettyä paikkaa takaisin täydellä ehdokaslistalla.

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi madonlukuja ensi vaalikauden sopeuttamistarpeista.

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

Eduskunta päättää tänään rajalain jatkosta.

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

Kokoomuksen kannatus on romahtanut myös HS-gallupissa.

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

17.11.2026

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset