Finaalissa ympyrä sulkeutui. Kahdentoista vuoden takainen suru hävitystä loppuottelusta vaihtui ilon ja onnen kyyneliin, kun Portugalin Cristiano Ronaldo pääsi vihdoin nostamaan mestaruuspyttyä. Ja ehkä ensi kertaa koskaan koko jalkapalloa seuraavan maailman sympatiat olivat tähtihyökkääjän puolella.
Portugalin voitto ilman pelin alkumetreillä sairasvuoteelle lanattua tähteään itse asiassa kiteyttää mainiosti koko turnauksen hengen: Ranska 2016 oli joukkueiden ja yhteispelin juhlaa, jossa kokonaisuudet olivat osiaan suurempia. Turnaus ei jää historiankirjoihin yksilöiden taituruudesta, näyttävistä maaleista tai uusista futistaivaan tähdistä, vaan kurinalaisesta puolustamisesta, loistavista kärkipareista ja hienosti toteutetuista erikoistilanteista.
Samoin turnaus tullaan muistamaan kannattajakulttuurista, niin hyvässä kuin pahassa. Islannin fanien mahtava viikinkihuuto tärisytti katsomoita ja apinoitiin saman tien myös muiden kannattajaporukoiden käyttöön. Syön hattuni, jos SMJK ei huudata tällä Huuhkaja-faneja tulevissa karsinnoissa.
Suurinkin tähti on jalkapallon pitkässä historiassa vain hetken liitävä perhonen.
Etukäteen pelätyt terrori-iskut jäivät onneksi toteutumatta, mutta asiaankuulumattomalta janaroinnilta ei onnistuttu välttymään. Etenkin venäläishuligaanien torspoilu herättää paljon kysymyksiä kahden vuoden päästä Venäjällä järjestettävien kisojen turvallisuudesta.
Taktisesti kisat menevät retroilun kategoriaan, uusia avauksia ei juuri nähty. Kolmen topparin linja jatkoi vakiintumistaan, ja moni joukkue luotti yksinäisen kärkimiehen sijaan dynaamisiin duoihin: etenkin Italian ja Ranskan menestys nojasi pitkälti oivaltaviin kahden pelaajan hyökkäyskuvioihin. Ranskan peli asettuikin lopullisiin uomiinsa vasta, kun valmentaja oivalsi peluuttaa maalikuningas Antoine Griezmannia Olivier Giroudin takana mahdollistaen näppärät pudottelut. Walesin Hal Robson-Kanulta nähtiin näyttävä Cruyffin-käännös Belgiaa vastaan pelatussa puolivälierässä, eivätkä käsipallotaustaisen Aron Gunnarssonin pitkät ja alati vaaralliset rajaheitotkaan mikään uusi keksintö olleet. Briteissä ammatikseen palloileva islantilainen lienee saanut inspiraatiota Stoken Rory Delapilta, joka peliurallaan tunnettiin vastaavanlaisista lingoista.
Laajennetut kisat ovat saaneet osakseen sekä kiitosta että kritiikkiä. Itse olen taipumassa arviossani positiivisen puolelle. 24 joukkueen osallistuminen tarjoaa paremman mahdollisuuden uusille tiimeille näyttää kyntensä ja vakiinnuttaa asemansa osaksi maanosan huippua. Se, että kisat monen mielestä tuntuivat pitkiltä kuin Fellainin letti ja kiinnostus ehti lerpahtaa jo ennen pudotuspelejä, ei ole yksin joukkuemäärän ongelma. ”Turnausväsymys” lienee universaali ilmiö.
Kukahan oli se onneton, joka jätti valot päälle Stade de Francelle finaalia edeltäväksi yöksi ja houkutteli paikalle gammayökkösten invaasion? Lähetän hänelle kiitoskortin. Harvoin nimittäin näkee futiskentällä mitään niin liikuttavaa kuin perhosen liitely loukkaantuneen Ronaldon ympärillä. Asetelman voi nähdä vertauskuvallisena: suurinkin tähti on jalkapallon pitkässä historiassa vain hetken liitävä perhonen, ja todelliset sankarit vaativat aina ympärilleen joukkueen. Portugalin voitto tuntuikin loppujen lopuksi jonkinlaiselta runolliselta oikeudenmukaisuudelta ja osoitukselta ryhmän vahvuudesta. Mikään tiimi ei voi nojata vain yhteen loistavaan sankariperhoon, kysykää vaikka Zlatanilta. Jalkapallo on yhä joukkuelaji, ja niin on hyvä.
Viikon vakiorivi koostuu Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen matseista. Heti ykköskohteessa nähdään omanlaisensa klassikko, kun sarjakärki HJK saapuu Ilveksen vieraaksi Tammelaan. Kauden alla tupsukorvien ennakoitiin lähtevän liigasta suorilta divariin, mutta todellisuus onkin ollut jotain aivan muuta ja tällä hetkellä Jarkko Wissin suojatit taistelevat tosissaan europaikoista. Toukokuisessa sarjapelissä Helsingissä Klubi rökitti keltapaitoja rumasti 5–1, mutta kotietu tasoittaa tilannetta huomattavasti. Haetaan pikkuylläriä ja lähdetään ykköskakkosella.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy sunnuntaina 17.7. klo 18.28. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 2(1), 2, 1(x), 1, 1, 1(x), 1, 1, 1(x), 2, 1(2), 1, 1(x).
Viikon väite: Miten meni Palloliitto noin omasta mielestä? Suomen cupin systeemiä on rukattu niin, että tällä hetkellä se toimii lähinnä Liigan ja Ykkösen joukkueiden preseason-treeninä. Ensi vuoden kisaan ilmoittautuminen on ollut niin nihkeää, että deadlinejä on siirrelty useaan otteeseen. Jos tavoitteena on ollut perinteen tuhoaminen, siinä on onnistuttu loistavasti.