KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mannerheimin muistolaatta on osa historiaa

Kirjoittajan mukaan C.G.E. Mannerheim on ansainnut Pietarissa olevan muistolaattansa.

Kirjoittajan mukaan C.G.E. Mannerheim on ansainnut Pietarissa olevan muistolaattansa. Kuva: Lauri Hannus

Taito Taskinen
20.8.2016 17.00

C.G.E. Mannerheim on ansainnut Pietarissa olevan muistolaattansa, sillä hän palveli Venäjän armeijassa liki 30 vuotta. Muistolaatta on Suomen ja Venäjän historiaa, jota on syytä vaalia.

Mannerheim herättää pietarilaisissa kipeitä muistoja, sillä Pietari, silloinen Leningrad, oli toisessa maailmansodassa piiritettynä melkein 900 päivää. Piirityksen aikana arvioidaan ainakin 600 000 leningradilaisen kuolleen nälkään, tauteihin ja luoteihin.

Monien pietarilaisten mielestä Suomi osallistui natsi-Saksan kanssa Leningradin piiritykseen. Heidän mielestään Suomen armeijan sodanaikainen johtaja, ylipäällikkö Mannerheim on natsi-Saksan kanssa vastuussa piirityksen aikaisista kuolleista ja Leningradin tuhoista.

ILMOITUS
ILMOITUS

Suomen osuus Leningradin piiritykseen herättää tunteita myös suomalaisissa. Joku poliittisen historian dosentti voi olla sitä mieltä, ettei Suomi osallistunut piiritykseen.

Johtavien historian tuntijoiden, kuten Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin Pekka Visurin ja emeritusprofessorin Ohto Mannisen mielestä Suomen sotajoukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta. Se ettei Mannerheim halunnut hyökätä Leningradiin, ei Visurin mukaan johtunut Mannerheimin hyväntahtoisuudesta, vaan sotilaallisista tosiasioista. Suomella ei ollut resursseja enempään. (Yle ulkomaat 9.8.)

Suomessa on elänyt näihin päiviin myytti, että Suomen jatkosota oli erillissota ja täysin irrallaan toisesta maailmansodasta. Muun muassa presidentti Tarja Halonen sanoi Pariisissa vuonna 2005, että Suomi kävi erillissotaa. Se kuulostaa uskomattomalta presidentin suusta, sillä Saksa oli toisen maailmansodan keskeinen valtio ja Suomi soti sen kanssa im Bunde tai im Verein. Sanoilla on ainoastaan pieni vivahde-ero, josta voidaan saivarrella.

Historian harrastajien kannattaa lukea Pekka Visurin suomennokset F.D. Rooseveltin, Winston Churchillin ja Josif Stalinin englannin- ja venäjänkielisistä puheenvuoroista Teheranin konferenssissa 28.11.–1.12.1943. Ne ovat omiaan avartamaan käsityksiä viimeisen sotakesän 1944 Suomen itärintaman taisteluista myyttisine torjuntavoittoineen ja saattavat auttaa myös myyttien murskaamisessa.

Taito Taskinen,

Kuopio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mielipide: Progressiivista ulkopolitiikkaa!

Suurin syy perussuomalaisten vaalitappioon oli puheenjohtaja Purra

Hyvinvointialueiden päättäjillä ja johdolla on vastuu potilasturvallisuudesta – säästöjen vaikutuksia pidettävä silmällä

Lukijalta: Suomella on edessään valinta – Seurata Britannian tietä tai pitää luonnonvarat julkisessa omistuksessa

Uusimmat

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään