KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Darfurin sota ei ole loppunut; kemiallisia aseita käytetty

Maan sisäisiä pakolaisia Sortonissa, Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa.

Maan sisäisiä pakolaisia Sortonissa, Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa. Kuva: Lehtikuva/Stringer

Kemialliset aseet ovat Amnestyn mukaan tappaneet ja vammauttaneet satoja siviilejä Darfurissa.

Kansan Uutiset
29.9.2016 13.01
Fediverse-instanssi:

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Internationalin tietojen mukaan Sudanin armeija on todennäköisesti käyttänyt toistuvasti kemiallisia aseita siviilejä vastaan Darfurin alueella. Uhrien joukossa on myös pieniä lapsia.

Iskut ovat tapahtuneet viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Tänä aikana on todennäköisesti tapahtunut ainakin 30 kemiallista iskua Jebel Marran alueella. Amnestyn tiedot perustuvat satelliittikuviin, yli 200:n iskuista selviytyneen haastatteluihin sekä asiantuntijoiden tekemiin kuva-analyyseihin muun muassa lasten saamista vammoista.

Amnesty arvioi, että 200–250 ihmistä on saattanut kuolla kemiallisten iskujen seurauksena. Heistä iso osa – tai suurin osa – on lapsia.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kemiallisten aseiden käyttäminen on sotarikos.

Sadat ihmiset ovat jääneet iskujen jäljiltä henkiin, mutta he ovat saaneet tunteja tai päiviä myöhemmin vakavia oireita, kuten veristä oksentamista ja ripulia, rakkuloita ja ihottumaa, silmäongelmia ja jopa näön menettämistä ja hengitysongelmia. Juuri hengitysongelmat olivat yleisin kuolinsyy kemiallisille iskuille altistuneilla.

– Kemialliset aseet on kielletty jo vuosikymmeniä sitten, koska niiden aiheuttamaa kärsimyksen määrää ei voi mitenkään perustella. Se, että Sudanin hallitus käyttää niitä omia kansalaisiaan vastaan, ei voi jäädä huomiotta ja vaille toimia, Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen kuvailee järjestön tiedotteessa.

Uhreja hoidetaan suolalla, yrteillä ja limeillä

Yksi Amnestyn haastattelemista uhreista oli parikymppinen nainen, joka haavoittui sirpaleista hänen kylässään tapahtuneessa iskussa. Räjähdyksessä kylään vapautui myrkyllinen savupilvi. Nainen ja hänen vauvansa sairastuivat. Heillä oli oireita vielä kuusi kuukautta myöhemmin.

– Heti iskun jälkeen näin liekkejä ja tummaa savua. Se aiheutti heti oksentamista ja huimausta. Ihoni ei ole normaali. Minulla on vieläkin päänsärkyjä, jopa saatuani lääkettä. Vauvani ei ole toipunut, vaan hän on yhä turvonnut. Hänellä on rakkuloita ja haavoja. He sanoivat, että hän paranisi, mutta se ei ole auttanut, nainen kuvaili.

Monet uhreista kertoivat, ettei heillä ole riittävästi lääkkeitä. Heitä on hoidettu suolan, limen ja paikallisten yrttien yhdistelmillä.

Useita paikallisia hoitanut mies sanoi, ettei ole nähnyt koskaan aiemmin vastaavaa vuonna 2003 alkaneen konfliktin aikana. Yhdeksäntoista potilasta oli kuollut kuukauden sisällä iskujen jälkeen. Miehen mukaan kuolleiden iholla oli tapahtunut isoja muutoksia. Puolella näistä uhreista oli vihreiksi muuttuneita haavoja. Lopuilla iho oli alkanut lähteä irti ja heillä oli vuotavia rakkuloita.

Myrkyllistä savua lentokoneista

Iskut on tehty pudottamalla kemiallisia aineita sisältäviä pommeja ja raketteja lentokoneista. Suurin osa selvinneistä kertoi räjähdyksissä vapautuneen savua, joka muutti väriään viisi tai 20 minuuttia iskun jälkeen. Suurin osa kertoi savun olleen aluksi hyvin tummaa ja muuttuneen vaaleammaksi myöhemmin. Kaikki kuvailivat savun haisseen myrkylliseltä.

Amnesty esitteli keräämänsä tiedot kahdelle riippumattomalle kemiallisten aseiden asiantuntijalle. Molempien mukaan todistusaineisto viittasi siihen, että uhrit olisivat altistuneet ihoa ja limakalvoja vahingoittaville kemiallisille aineille. Näitä aineita ovat esimerkiksi sinappikaasu ja arseeniyhdiste lewisiitti.

– Kemiallisten aseiden käyttäminen on sotarikos. Keräämämme todistusaineisto on uskottavaa. Se antaa kuvan hallinnosta, joka iskee tahallisesti suoraan siviiliväestöä vastaan Darfurissa vailla pelkoa seurauksista kansainvälisen yhteisön taholta, Mehtonen sanoo.

– Nyt raportoidut iskut ovat jatkumoa Darfurissa jo vuosia jatkuneille räikeille kansainvälisille rikoksille, joihin Sudanin asevoimat ovat syyllistyneet.

Satoihin kyliin isketty

Epäillyt kemialliset iskut ovat tapahtuneet Sudanin armeijan tammikuussa käynnistämän sotilasoperaation aikana. Sudan taistelee Jebel Marran alueella kapinallisryhmä Sudan Liberation Armya vastaan. Sudan syyttää kapinallisia hyökkäyksistä armeijaa ja siviilejä vastaan.

Kahdeksan kuukautta kestäneen operaation aikana Amnesty on dokumentoinut useita tapauksia, joissa Sudanin hallituksen joukot ovat iskeneet siviilejä ja heidän omaisuuttaan vastaan.

Selvinneiden ja paikallisten ihmisoikeustarkkailijoiden mukaan operaation ensimmäisten kuuden kuukauden aikana Jebel Marran alueella on kuollut ainakin 367 ihmistä. Heistä 95 on lapsia. Monet ovat kuolleet nälkään, janoon tai hoidon puutteeseen iskujen jälkeen.

Amnesty on vahvistanut satelliittikuvien avulla, että ainakin 171 kylää on tuhoutunut tai vahingoittunut sotilasoperaation aikana.

Amnesty vetoaa YK:n turvallisuusneuvostoon

– YK:n ja Afrikan unionin rauhanturvaoperaatiosta huolimatta siviilien suojelemiseksi ei ole saatu lainkaan aikaan tehokkaita toimia. Rauhanneuvottelut ja -sopimukset eivät ole tuoneet turvaa tai hengähdystaukoa darfurilaisille. Kansainvälisen yhteisön vastaus on tähän mennessä ollut vaisu. Se ei voi jatkaa silmien sulkemista näiltä kauhistuttavilta ja loputtomilta ihmisoikeusloukkauksilta, Mehtonen sanoo.

Amnesty vetoaakin YK:n turvallisuusneuvostoon, jotta paine Sudanin hallitusta kohtaan kasvaisi. Sudanin on päästettävä rauhanturvaajat ja avustusjärjestöt syrjäisille alueille, kuten Jebel Marraan. Turvallisuusneuvoston on varmistettava, että asevientikieltoa alueelle noudatetaan, ja että se ulotetaan koskemaan koko maata. Epäilyt kemiallisten aseiden käytöstä on tutkittava välittömästi. Mahdollisiin iskuihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pakistanissa naiset huolehtivat lapsista, kodista ja ruoasta. Amara Waqasin oikeusjutusta kasvoi ennakkotapaus, joka voi vaikuttaa lukemattomien pakistanilaisnaisten asemaan.

Pakistanissa nainen jää avioliiton päättyessä tyhjän päälle – Tuore ennakkopäätös voi muuttaa miljoonien naisten asemaa

Vuoden 2019 kaltaisia demokratiaprotesteja on yhä vaarallisempi toteuttaa Hongkongissa Kiinan kiristyvän otteen vuoksi. Aktivistit peittävät toisen silmänsä solidaarisuuden eleenä.

Hongkongin demokratia-aktivismi yhä ahtaammalla – Kiinan sortokoneisto tiivistää otettaan myös Britanniassa

Palestiinalaislasten riski kuolla valtiolliseen väkivaltaan on maailman huippua. Hautajaissaattue suree kahta Israelin iskuihin menehtynyttä lasta Gazassa.

Ennätysmäärä konfliktien alla eläviä lapsia on väkivallan ja sotarikosten uhreja

Kuvituskuvassa venezuelalaiset pyytävät humanitaarista apua vuoden 2019 kriisissä. Maanjäristys tapahtui valtiossa, joka on vuosikymmenten jatkuvien kriisien kurittama.

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

Uusimmat

HSL:n alueella joukkoliikenteen tarkastusmaksua suunnitellan nostettavan.

Nouseeko tarkastusmaksu 130 euroon? ”Väärästä pysäköinnistä on enemmän yleistä haittaa kuin pummilla matkustamisesta”

Mauri Peltokangas on perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.

Kansanedustaja höpötteli ”kiintiömuslimeista” – Perussuomalaiset vetää vaalivaihteen silmään, ja kokoomus katsoo vierestä

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Finnwatch eroaa ministeriön neuvottelukunnasta: KPMG:n tapaus meni yli sietokyvyn

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnassa ylimääräisessä täysistunnossa 21. heinäkuuta. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Mitä politiikan syksy tuo tullessaan? Kansanedustaja, toimittaja ja tutkija vastaavat

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

 
02

Finnwatch eroaa ministeriön neuvottelukunnasta: KPMG:n tapaus meni yli sietokyvyn

 
03

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

 
04

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

 
05

Kansanedustaja höpötteli ”kiintiömuslimeista” – Perussuomalaiset vetää vaalivaihteen silmään, ja kokoomus katsoo vierestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pakistanissa nainen jää avioliiton päättyessä tyhjän päälle – Tuore ennakkopäätös voi muuttaa miljoonien naisten asemaa

09.08.2026

Tärisyttävää jännitystä Ruotsin viime vuoden parhaassa dekkarissa ilman yhtään dekkariklisettä

09.08.2026

Hongkongin demokratia-aktivismi yhä ahtaammalla – Kiinan sortokoneisto tiivistää otettaan myös Britanniassa

09.08.2026

Norjalainen Blix ja Ramm -sarja on pohjoismaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan

08.08.2026

Ennätysmäärä konfliktien alla eläviä lapsia on väkivallan ja sotarikosten uhreja

08.08.2026

Kuka murhaa hammaslääkäreitä ja miksi? – Anoppi auttaa rikostutkija Amos Kediriä esikoisestaan palkitun Mikko Koivusalon dekkarissa

07.08.2026

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

07.08.2026

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

07.08.2026

Kuuban kriisi syventää eriarvoisuutta

07.08.2026

Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

07.08.2026

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

06.08.2026

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

05.08.2026

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

05.08.2026

Koskela ihmettelee Purran budjettiesitystä: ”Uusi kallis riippakivi”

05.08.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset