Yksi Pablo Picasson tunnetuimmista maalauksista on nimeltään Guernica. Vuonna 1937 Pariisin maailmannäyttelyyn valmistunut teos kuvaa samana vuonna tapahtuneen natsi-Saksan ilmavoimien pommituksen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä Espanjan sisällissodassa. Guernican kaupungin tuhonnut pommitus oli siihen mennessä maailman suurin siviilikohteeseen tehty lentopommitus.
Jotain samanlaista, mutta paljon pahempana, tapahtuu Syyrian Aleppossa päivittäin. Loppumattoman sisällissodan julmuudet ovat viime päivinä vain kiihtyneet hauraan tulitauon päättymisen jälkeen. Hallituksen lentokoneet moukaroivat kapinallisten hallussa olevaa kaupungin itäosaa kivikasoiksi.
Saksan Unicef on verrannut julmuuksia toisen maailmansodan tapahtumiin eikä syyttä. Maailma katsoo vierestä, kun siviilejä tapetaan ilmaiskujen lisäksi ruuan, lääkkeiden ja puhtaan veden puutteeseen. Edes sairaalat ja avustustyöntekijät eivät säästy silmittömiltä pommituksilta.
Tulitauon aikana avustusrekkoja ei saatu kaupunkiin. Kun ne vihdoin saatiin liikkeelle, ainakin 18 rekkaa 31 auton saattueesta tuhottiin ilmaiskulla. Venäjä ja Yhdysvallat syyttelevät avustussaattueen tuhoamisesta ja ylipäätään väkivallan jatkumisesta toisiaan.
Ollaan palattu kylmän sodan aikaiseen asetelmaan. Suurvallat sotivat toisiaan vastaan kolmansien osapuolien kautta niin sanotuissa sijaissodissa. Venäjä haluaa Lähi-idän liittolaisensa Bashar al-Assadin pysyvän vallassa ja Yhdysvallat hänet ulos. Kumpikin edistää strategisia tavoitteitaan tavalla, jota ei voi kutsua muuksi kuin sotarikokseksi.
”Päämiehet, nuo raakalaiset sallivat niin sanotut vahingot. Sairaaloita, kouluja ja asuinalueita pommitetaan rauniokasoiksi. Sitten mennään mediaan valehtelemaan ja syyttelemään muita”, kuvasi emeritusprofessori Kari Uusikylä maanantaina blogissaan Rajaton raakuus kuvottaa.
Historia ei juuri anna toivoa järjen löytymisestä, kirjoittaa parhaillaan Auschwitzista selvinneen vangin kirjoittamaa kirjaa lukeva Uusikylä.
Ei niin. Rajaton raakuus on rehottanut toisen maail-mansodan jälkeen vuosikymmenet Lähi-idässä ja Euroopassa viimeksi Jugoslavian hajoamissodissa. Natsi-Saksan raunioilla vakuutettiin, ettei tämä saa toistua koskaan enää, mutta sodan kauheudet unohtuivat nopeasti ja niin unohtuvat myös aina uusien sotien.
Syyrian sisällissodassa ei ole kuin roistoja. Venäjän tukema hallinto näyttää kostavan raskaimman jälkeen arabikeväänä alkaneet mielenosoitukset ja kapinan. Ulkomailta kravattiherrojen johtamat ja USA:n tukemat niin sanotut maltilliset kapinalliset jatkavat siviilien kärsimyksistä piittaamatta sotaa, jota eivät kykene ikinä voittamaan.
Ihmiskunta on taantunut välinpitämättömyyteen. 1960-luvulla Vietnamin sotaa vastustettiin kautta maailman suurmielenosoituksissa. Syyrialaisten tappaminen ei tunnu kiinnostavan ketään.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi