Miksi perustulo ei kelpaa SAK:lle?

Ammattiyhdistysliikkeen nihkeällä suhteella perustuloon on pitkä historia. Ansiosidonnaisuus on ollut ammattiyhdistysliikkeen työttömyysturvapolitiikan kulmakivi pitkään. Samalla ay-liike on kannattanut syyperustaista sosiaaliturvaa. Kun perustulo nousi keskusteluun 1980-luvulla kansalaispalkan nimellä, ammattiyhdistysliikkeen valtavirta katsoi perustulon huonoksi ideaksi.

Enää keskustelua perustulosta ei voi välttää ammattiyhdistysliikkeessä. Tähän on vaikuttanut rakenteellisen työttömyyden vakiintuminen ja pätkätyökeskustelu. Toinen suuri keskusjärjestö STTK otti kesällä myönteisen perustulokannan.

SAK valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Jarkko Elorannan kesällä 2016. Eloranta suhtautuu perustuloon kuten edeltäjänsä. Varovaisesti, mutta sosiaaliturvan perustulomaiset elementit selkeästi sallien.

Valtavan hieno ajatus, mutta epärealistinen

Jarkko Eloranta tutustui perustuloon ensimmäistä kertaa 1990-luvun alussa Yhdysvalloissa opiskellessaan.

Silloin perustulon lailla toimiva negatiivinen tulovero vaikutti hänestä nopeasti ajateltuna hyvältä ajatukselta. Negatiivinen tulovero tarkoittaa sitä, että valtio maksaa riittävän pienituloiselle verovelvolliselle rahaa, eikä verovelvollinen maksa veroa pienistä tuloistaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Elorannan mieleen tulee perustulosta idealismi. Perustulo on hänestä ”valtavan hieno ajatus”, mutta epärealistinen ja sisältää ansoja. Eloranta pelkää, että oikeisto käyttää perustuloa sosiaaliturvan karsimisen välineenä.

– Taloudellisesti ja poliittisesti perustulo ei ole realistinen. Syyperusteisuus on ainoa kustannuksiltaan realistinen tapa turvata hyvä sosiaaliturva ja hyvät työnteon kannustimet, Eloranta sanoo.

Halpatöihin kepittävä tai liian kallis rahoittaa

SAK:ssa ollaan laajasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan kannalla. Paineita luovia perustulovaatimuksia ei kuulu kentältä vieläkään. Perustulomieliset eivät ole löytäneet tietään ammattiliittojen avainasemiin.

– Joka liitossa on kuitenkin tätä keskustelua käyty. Voisi kuvitella, että vaikka PAM on erityisesti sellainen liitto. Ammattiyhdistysliikkeessä käytävän perustulokeskustelun aloite lähtee kuitenkin päivänpolitiikasta.

Elorannan mukaan poliittinen oikeisto voisi luoda liian matalan perustulon avulla halpatyömarkkinat. Perustulon tuoma joustavuus palvelisi hänen mukaansa enemmän työnantajia ja lisäisi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.

– Matalimmat palkat eivät lähtisi nousuun, kun niitä voitaisiin tilkitä perustulolla. Muutenkin matalimpiin palkkoihin ja yleissitovuuteen kohdistuu kovia paineita. Osa palkkakustannuksista siirrettäisiin sosiaaliturvalla maksettaviksi.

Pienipalkkaisia, vakituisessa työsuhteessa olevia naisia perustulo ei Elorannan mukaan palvelisi. Perustulo vain korvaisi yleisen asumistuen ja toimeentulotuen, joita pienipalkkaiset erityisesti pääkaupunkiseudulla nostavat. JHL-taustainen Eloranta katsoo, ettei perustulo palvelisi tässä mielessä työväenluokkaa. Myös moni julkisen puolen työntekijä saa palkka- ja yrittäjätuloja sekaisin. Perustulon sijaan Eloranta paikkaisi kahden tulolajin ongelman uudella viilauksella nykyiseen sosiaaliturvaan.

”Osa palkkakustannuksista siirrettäisiin sosiaaliturvalla maksettaviksi.”

– Yhdistelmävakuutus olisi ratkaisu tähän. Palkan-saajan pitäisi voida vakuuttaa myös yrittäjätulonsa.

Kannustinongelmat huolena

Jotta perustulo voitaisiin rahoittaa, pitäisi nostaa veroja, Eloranta uskoo. SAK pelkää, että perustulon seurauksena ihmisiä olisi entistä vähemmän töissä. Varma perustoimeentulo vähentäisi ihmisten työhaluja. Kokoaikaisen työn korkea verotus lisäisi halua jäädä kotiin tai siirtyä vapaaehtoishommiin ja osa-aikatöihin.

– SAK:lla on tavoitteena myös laaja palveluverkko. Me täällä SAK:ssa olemme erityisen huolissamme, miten tämä pohjoismainen malli rahoitetaan tulevaisuudessa. Pitää olla oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia, jotka liittyvät työhön osallistumiseen.

Valtion pääasiallinen rahoitus tulee työssäkäynnin verottamisesta. Eloranta katsoo, että roboteilla ja automatisoidulla työllä luodun voiton verollepano on kaukana tulevaisuudessa.

– Ongelma on verovuoto eli tuotannon siirtäminen alhaisemman verotuksen maihin. Jos kansainvälistä verokilpailua kyetään suitsimaan, mahdollisuudet verojen korottamiseen paranevat.

Eloranta pelkää, että automaation verottaminen hidastaisi tuottavuuden kasvua ja talouskasvua, koska automaation verottaminen rankaisisi helposti samalla tuottavuuden parantamisesta.

– Oikean veron määrän arviointi ei olisi helppoa. Verkkopankki on korvannut valtavasti pankkikonttoreissa tehtyä työtä. Kuinka suuri vero sille pitäisi asettaa, Eloranta kysyy.

SAK:n samaistuu edelleen enemmän kasvutalouteen perustuvaan, palkansaajan elintasoa turvaavaan sosiaaliturvapolitiikkaan kuin perusturvan parantamiseen. SAK haluaa luoda mahdollisuuksia hakea parempaa elämää työn kautta. Silloin SAK:ssa tuntuu luontevalta ylläpitää syyperustaista sosiaaliturvaa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Perustulo olisi Elorannasta mahdollisempi, jos kansainvälinen verotus olisi korkeampaa. Kansainvälisesti korkeampi verotus on Elorannasta utopia ja verokilpailu tosiasia. Euroopan ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestö EAY:llä on silti yhteinen tavoite yritysverokannan nostamisesta Euroopassa 25 prosenttiin.

– Vaikka yritysvero siihen 25 prosenttiin nousisi, ei sillä perustuloa rahoitettaisi. Ja sekin tavoite on kovan työn takana.

Perustulomaisuus käy

SAK kuitenkin hyväksyy ”perustulomaisuuden”. Esimerkiksi 300 euron suojaosa työttömyysturvassa ja sovitellun päivärahan ehtojen lieventäminen ovat SAK:lle sopivaa perustulomaisuutta.

Koska ammattiyhdistysliikkeen pitää huomioida työelämän silppuuntuminen, SAK haluaa tehdä mahdolliseksi myös yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamisen samassa työttömyyskassassa.

Elokuun lopussa julkaistu SAK:n lista työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä on perinteisempi. SAK:n verkkosivuilta löytyvän listan mukaan työttömien haastatteluja, palvelukartoituksia ja työllistymissuunnitelmia pitää lisätä. Samalla SAK kannustaa kouluttautumiseen, haluaa lieventää karensseja, lisätä henkilökohtaista neuvontaa ja lisätä asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulla, jotta työn perässä olisi helpompaa muuttaa.

Vaikuttaa, että SAK haluaa työttömyysturvan ennen muuta laittavan työttömän liikkeelle ja palaavan pian palkansaaja-veronmaksajaksi, jonka asiaa SAK ajaa.

Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ääni ei ammattiyhdistysliikkeessä kuulu, vaikka moni heistä on tehnyt pitkän työuran.

Perustulo helpottaisi monen pitkäaikaistyöttömän asemaa. Perustulo Elorannan mielestä suoraan syrjäyttäisi ihmisiä, mutta perustulopohjainen sosiaaliturva hyväksyisi passivoitumisen.

– Viime vuonna vain kahdeksan prosenttia pitkäaikaistyöttömistä oli aktivointitoimien piirissä. On selvä, että työkyky siinä laskee. Ei voi olla tavoite, että yhteiskuntana hyväksymme tällaisen.

Jos perustulo kuulostaa utopistiselta, eivätkö tällaiset investoinnit työväenluokkaan kuulosta yhtä epätodennäköisiltä porvarihallituksen aikana?

– Voi olla, että tavoitteet kuulostavat utopistisilta, mutta tämä on se utopia, jota me enemmän tavoittelemme kuin perustulo on.

Oikeiston ja vasemmiston perustulossa on isoja eroja. Eloranta katsoo, etteivät ne ole sovitettavissa yhteen. Hallituspuolueiden motiivit kokeilla perustuloa eivät vakuuta Elorantaa. Kokoomus haluaa matalapalkkatyötä. Keskusta ja perussuomalaiset taas haluavat näyttäytyä perusturvapuolueina.

Pimennossa valmistelu perustulokokeilu on ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta hallituksen hanke. Eloranta toivoo silti, että rajatusta kokeilusta saadaan jotain tietoa irti.