Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit voivat olla äärimmäisen merkittävät koko maailmalle. Molemmat suurpuolueiden ehdokkaat; arvaamaton kansankiihottaja ja poliittisesti kokematon miljardööri Donald Trump ja nykyisen vallan edustaja, kokenut poliitikko Hillary Clinton, ovat suurelle osalle kansaa vastenmielisiä.
Kysymys ei ole vain ehdokkaiden henkilökohtaisista ominaisuuksista eikä heidän kannattajistaan vaan siitä, että sekä ehdokkaat että heidän kannattajansa ovat Yhdysvaltain poliittisen ja koulutusjärjestelmän tuotteita.
Väestön moninaista koostumusta hylkivä yksinkertaisen enemmistövaalitavan tuottama kaksipuoluejärjestelmä supistaa vaihtoehtojen määrää ja äänestäjien vaikutusmahdollisuuksia verrattuna suhteelliseen vaalitapaan. Äänioikeuden käytön rekisteröintivaatimukset vaikeuttavat äänestämistä. Niiden vuoksi äänestysaktiivisuus jää hyvin matalaksi.
Äänestysprosentti ja vaaleja edeltävät yllättävät tapahtumat voivat ratkaista sen, kumpi pääehdokas valitaan: mitä matalampi vaaliosallistuminen on, sitä enemmän Trump hyötyy. Kun maailman tilasta liki tyystin ymmärtämätön, huippuyliopiston käynyt Donald Trump saattaa päästä presidentiksi, se on osoitus kansan ”sivistystasosta”.
Nyt Yhdysvaltain vaalit vertautuvat vuoden 1932 Saksan presidentinvaaleihin, joissa kamppailivat kansankiihottaja Adolf Hitler ja vanhan vallan edustaja, sotamarsalkka Paul von Hindenburg, joka tosin voitti vaalit, mutta pian sen jälkeen valta siirtyi Hitlerille. Yhdysvaltain presidentin valta suurten asevoimien ylipäällikkönä voi olla erittäin vaarallinen koko maailmalle, voittipa kumpi tahansa.
Tapani Könönen
Ylöjärvi
uutiskirje 
